Armando Santiago

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Armando Santiago (s. 18. kesäkuuta 1932 Lissabon) on portugalilaissyntyinen säveltäjä, kapellimestari ja pedagogi, joka sai Kanadan kansalaisuuden vuonna 1972.[1]

Santiago voitti Lissabonin konservatoriossa ensimmäisen palkinnon musiikin historiassa (1954) ja sävellyksessä (1960). Hänelle opettivat orkesterinjohtoa Hans Münch Lissabonissa ja Franco Ferrara Sienassa. Vuonna 1960 Santiago matkusti Pariisiin opiskelemaan musique concrèten tekniikoita Pierre Schaefferin johdolla. Portugalilaisilla ja italialaisilla apurahoilla hän opiskeli myös yksityisesti Boris Porenan johdolla Roomassa 1962–1964 sekä Goffredo Petrassin johdolla Accademia Nazionale di Santa Ceciliassa. Myöhemmin Santiagosta itsestään tuli teorian sekä sävellyksen opettaja ja orkesteriluokkien vetäjä Lissabonissa.[1]

Vuonna 1968 Santiago saapui Quebeciin, jossa hän toimi Conservatoire de musique du Québec à Trois-Rivières'n johdossa (1974–1978). Hän johti useita orkestereita Kanadassa, Portugalissa ja Länsi-Saksassa. Hän toimi myös Conservatoire de musique du Québec à Québecin johtajana vuoteen 1985. Hän opetti muiden muassa Pierre-Michel Bédardia ja Gilles Bellemarea.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sarja fagotille ja pianolle (1960)
  • Soneto de Camões baritonille ja jousiorkesterille (1966)
  • Requies mieskuorolle ja 25 soittimelle (1979–1983)
  • Undecassônia (1975)
  • Trame (1985–1989)
  • Sinfonia (1966)
  • Sonata (1968)
  • Simetrias (1970)
  • Prismes (1970)
  • Heterogenis-Movimento per 32 solisti (1971)
  • Musique pour quatre (1988)

Santiago on myös säveltänyt elokuvamusiikin Ernesto de Sousan Dom Robertoon (1962).[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]