Arkiomaanjärvi
| Arkiomaanjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Päijät-Häme |
| Kunnat | Lahti |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Arrajoen valuma-alue (14.16) |
| Laskuoja | oja Kivijärveen [1] |
| Taajamat | Lahden kaupunki |
| Järvinumero | 14.165.1.016 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 106,8 m [1] |
| Pituus | 3 km [1] |
| Leveys | 1,8 km [1] |
| Rantaviiva | 12,72 km [2] |
| Pinta-ala | 2,07446 km² [2] |
| Tilavuus | 0,01058092 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 5,1 m [2] |
| Suurin syvyys | 20,2 m [2] |
| Valuma-alue | 11,14 km² [3] |
| Saaria | 15 [1] |
 Arkiomaanjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Arkiomaanjärvi [1][2] on Päijät-Hämeessä Hollolan Heinlammilla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kymijoen vesistöön.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 207 hehtaaria eli 2,1 neliökilometriä. Se on 3,0 kilometriä pitkä ja 1,8 kilometriä leveä. Järvi on kuitenkin kapeampi kuin sen ulottuvuudet antavat ymmärtää, sillä etelärannassa on yksittäinen Salmenpohjan 600 metriä pitkä lahti, joka kiertää Mustikkaniemen taakse. Huomattavin järvenselältä erottuva piirre on Niininiemi, joka ulotuu 550 metriä pitkänä Salmenpohjaa kohti. Niemen itäpuolella Putkenpohjan lahti jää niemen ja kahden saaren, Muurahaissaaren ja Pajasaaren, taakse suojaan. Järvi kapenee länteen päin mennessä Kylmästenpohjan lahdeksi. Järveltä erottuu Mustikkaniemen 30 metriä korkea mutta pieni Salakarjankallio ja itärannasta kohoava 40 metriä korkea Sireeninkallio. Koko eteläranta on sen takana yli 30 metrin korkeuteen kohoavan Kokkomäen pohjoisrinnettä.[1][2]
Järvessä on laskettu olevan 12 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 4,4 hehtaaria, mikä on noin 2,1 % järven kokonaispinta-alasta. Neljä suurinta saarta ovat Putkenpohjan edustalla olevat Muurahaissaari ja Pajasaari, järven kaakkoisrannassa sijaitseva Kajaanluoto, sekä Salmenpohjan lahdensuulla sijaitseva Tervasaari. Kylmästenpohjassa sijaitsee neljä luotoa ja Tervasaaren lähellä on kolme luotoa. Salmenpohjassa sijaitsee vielä yksi luoto, mutta kartasta löytyy vielä muitakin luotoja. Kolme luotoa sijaitsee Niininiemen ja Muurahaissaaren välissä. Saaria on siten 15.[1][2]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 10,6 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0106 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 5,1 metriä ja suurin syvyys on 20,2 metriä. Järvessä on kaksi syvännettä etelä- ja kaakkoisrannassa. Kaijaanluodon itäpuolella on syvänteessä 16,1 metriä syvää ja länsipuolella 20,2 metriä syvää.Syvin kohta sijaitsee [1][2]
Järven rantaviivan pituus on 12,7 kilometriä ja sen rannat ovat enimmäkseen metsämaata. Järven haja-asutus muodostuu noin 100 taloudesta ja vapaa-ajan asunnosta. Niille tulee tiet kaakkoiselta seututieltä 140 ja siitä haarautuvasta yhdystieltä 14122 sekä valtatieltä 24.[1][2][3][4]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hollolan kunta seuraa jatkuvasti järven vedenlaatua. Vuonna 2013 todettiin luokituksessa, että järvi kuuluu pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin (tunnus Vh) ja että sen ekologinen tila on hyvä. Järven näkösyvyys on noin 2 metriä eikä se ole muuttunut viime aikoina. Vaikka ekologinen tila on hyvä, ei järvi ole enää aivan luonnontilassaan, vaan se on lievästi rehevöitynyt. Lievästä kuormituksesta kertovat lämpötilakerrostuneisuusaikana alusveden happipitoisuuksien aleneminen. Vedessä olevat ravinteet kuluttavat veden happea kemiallisen kulumisen vuoksi ja ravinteilla elävät eliöt käyttävät myös veden happea. Kesäisin pohja voi muuttua hapettomaksi ja talvellakin happi kuluu vähiin. Ravinteita ei kuitenkaan ole hälyttäviä määriä ja järven rehevyystaso on lievästi rehevöityneen järven tasolla. Kokonaisfosforipitoisuus vaihtelee pitoisuuden 20 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ylä- ja alapuolella. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat laajemmin 400–1000 μg/l.[3]
Luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven länsipuolelle on perustettu vuonna 2012 yksityisiä luonnonsuojelualueita, joiden alue ylettyy rantaan asti Kylmästenpohjalla. Lahdenpohjukka kuuluu Niinimäellä sijaitsevaan alueeseen ja lahden etelärannoista osa kuuluu Kylmästenmäen suojelualueeseen.[5]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Arrajoen valuma-alueella (14.16), jonka Seestanjoen valuma-alueeseen (14.165) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 106,8 metriä mpy.[1][6]
Järvi saa pääosan vedestään sen omalta lähialueeltaan, joka on kovin pieni. Siksi järven vesi vaihtuu hitaasti. Valuma-alueella sijaitsee vain kaksi järveä, jotka laskevat suoraan järveen. Pohjoisessa sijaitsee Kalkkunen (10 hehtaaria), jonka laskuoja laskee pohjoisrantaan Arkiomaan kylässä. Toinen on Mustalammi, jolla ei ole varsinaista laskuojaa ja se sijaitsee lounaispuolella. Vanhastaan järveen on laskenut myös Heinlammi, joka on nykyään kuivatettu kosteikoksi. Kosteikko on nykyään luonnonsuojelualuetta.[6]
Järven laskujoki on nykyään suoraksi kaivettu oja, joka virtaa Heinlammin kylän peltojen halki ja laskee Kivijärven lounaiskulmaan. Laskuojalla tulee matkallansa pudotusta 7,0 metriä. Vesireitti jatkaa siitä eteenpäin Arrajärvelle ja Kymijokeen.[1][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Arkiomaanjärvi, Hollola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 31.12.2018.
- ↑ a b c Malin, Ismo: Hollolan järvien tila vuonna 2018,
- ↑ Arkiomaanjärvi, Hollola (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ Uuskallio, Vili: Lahteen ja Hollolaan muodostui kaikessa hiljaisuudessa yli 300 hehtaarin luontoaarre, Etelä-Suomen Sanomat, 26.10.2014
- ↑ a b c Arkiomaanjärvi (14.165.1.016) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.12.2018.