Arkhimedeen lause
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |

Reaalilukuja koskevan Arkhimedeen lauseen mukaan jokaista reaalilukua r kohtaan löydetään positiivinen kokonaisluku k siten, että
- .
Todistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Todistetaan ensin, että ylhäältä rajoitetulla kokonaislukujen joukolla on olemassa maksimi. Merkitään tätä joukkoa symbolilla E ja jotain sen ylärajaa kirjaimella r. Tällöin joukko E määritellään seuraavasti E =: {m kuuluu kokonaislukuihin | m ≤ r} (r reaaliluku). Koska joukko E on ylhäältä rajoitettu, on sillä olemassa täydellisyysaksiooman mukaan pienin yläraja eli supremum, G =: sup E. Supremumin määritelmän mukaan on olemassa joukon E alkio x siten että x > G - 1/2. Tällöin x on joukon E maksimi. Jos x ei olisi joukon E maksimi, olisi olemassa joukon E alkio y siten, että y ≥ x + 1 > G , mikä taasen olisi ristiriita, koska G (= sup E) ≥ x, kaikilla x kuuluu joukkoon E.
Jos r < 0, on triviaalisti 1 haluttu luku k. Voidaan siis olettaa, että r ≥ 0. Merkitään nyt joukkoa S =: {k kuuluu kokonaislukuihin | k ≤ r } eli S on ylhäältä rajoitettu. Edellä todistetun lauseen mukaan joukolla S on maksimi, merkitään W =: max S. Valitaan k = W + 1. Nyt k ei voi kuulua S:ään ja k > r (jos ei, niin k ≤ r eli k kuuluisi joukkoon S, mikä on ristiriita).
Arkhimedeen lauseesta seuraa, että jokaista reaalilukua x > 0 kohtaan on olemassa luonnollinen luku n siten, että x > 1/n.
Todistus:
Olkoon x > 0 reaaliluku. Arkimedeen lauseesta seuraa, että on olemassa luonnollinen luku n siten että n > 1/x (koska 1/x on reaaliluku sekä positiivinen). Tästä seuraa suoraan, että x > 1/n.
Seurauslauseita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kahden erisuuren reaaliluvun (a, b) välissä on aina rationaaliluku (r) sekä irrationaaliluku (i) ja molempia vieläpä äärettömän monta eli b > a, b > r > a, b > i > a.
Todistus:
Merkitään x =: b - a, (x > 0). Arkhimedeen lauseesta seuraa, että on olemassa luonnollinen luku n siten että: x > 1/n (> 0). Joukolla E := {k kuuluu kokonaislukuihin | k >= nb} on olemassa minimiarvo. Merkitään p = min E. Nyt p - 1 ei kuulu joukkoon E ja täytyy myös päteä p - 1 < nb. Eli (p - 1)/n < b. Nyt r := (p - 1)/n on etsitty rationaaliluku.
p/n ≥ b ⇒ p/n - x ≥ b - x = a. p/n - 1/n > p/n - x ≥ a
joten
b > p/n - 1/n > a.
Osoitetaan, että kyseisiä rationaalilukuja on äärettömän monta. Todistetaan induktiolla, että löydetään lukuja mikä tahansa haluttu lukumäärä n.
Alkuaskel: edellä todistetun lauseen nojalla on olemassa luku r1 siten että b > r1 > a.
Induktio-oletus: lukuja, jotka täyttävät ehdon [b > r > a] on olemassa n - 1 kappaletta (⇐⇒ b > rn-1 > ... > r1 > a)
Induktio-askel: on olemassa (edellä todistetun lauseen nojalla) luku rn siten että b > rn > rn-1 (> a) ⇒ haluttuja lukuja löydetään n kappaletta (b > rn > ... r1 > a) valittiin n kuinka suureksi tahansa.
Etsitään lukujen a ja b välistä irrationaaliluku:
Yllä olevan todistuksen nojalla on olemassa kaksi rationaalilukua r1 ja r2 siten, että a < r1 < r2 < b. Merkitään s =: r2 - r1 eli s on positiivinen rationaaliluku. Nyt 0 < s/sqr(2) < s. Merkitään z =: r1 + s/sqr(2) ⇒ a < z < b ja z on irrationaaliluku. Yllä olevan induktion kaltaisella todistuksella osoitetaan, että irrationaalilukuja löydetään rajattomasti.