Aristodemos (mytologia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aristodemos (muinaiskreikaksi Ἀριστόδημος) oli kreikkalaisessa mytologiassa yksi kolmesta herakleidista, Kresfonteen ja Temenoksen veli. Doorilaisten maahantunkeutumisessa he valloittivat Peloponneksoksen jakaakseen sen keskenään.

Hyllos oli aikanaan kysynyt neuvoa Delfoin oraakkelilta, joka oli kehottanut tätä odottamaan "kolmatta satoa"[1] ja sitten marssia Peloponnesokseen pitkin "kapeaa käytävää meren äärellä". Kun tätä oli yritetty ja epäonnistuttu neljä kertaa,[2] Temenos, Kresfontes ja Aristodemos valittivat oraakkelille, että tämän neuvot olivat osoittautuneet kohtalokkaiksi niille, jotka olivat yrittäneet niitä noudattaa. He saivat vastauksen, että "kolmas sato" tarkoitti "kolmatta sukupolvea", ja että "kapea käytävä" oli Rhiumin salmi. Tämä mukaisesti he rakensivat laivaston Naupaktoksessa, mutta ennen kuin he pääsivät purjektimaan Aristodemos sai surmansa salamasta ja laivasto tuhoutui, koska yksi herakleideista oli tappanut akarnanialaisen ennustajan.[1]

Viidennellä kerralla herakleidit onnistuivat valtaamaan Peloponnesoksen. Valloitetut maat jaettiin arvalla, jossa Aristodemoksen osuudeksi tuli Lakonia, Temesoksen Argos ja Kresfonteen Messenia. Aristodemoksen kaksoispojat Eurysthenes ja Prokles saivat isänsä osuuden, mutta koska he olivat liian nuoria, määrättiin heidän enonsa Theras heidän huoltajakseen. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.8.1–5 (engl. käännös).
  2. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 4.58.3–4 (engl. käännös).