Ariminum
| Ariminum | |
|---|---|
Ariminumin Augustuksen kaari. |
|
| Sijainti | |
Ariminum |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Rimini, Rimini, Emilia-Romagna |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 268 eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta |
| Alue | Regio VIII Aemilia, Italia |
| Provinssi |
Aemilia et Liguria (n. 293–395) Aemilia (n. 395–) |
| Aiheesta muualla | |
Ariminum (lat.; m.kreik. Ἀρίμινον, Ariminon) oli antiikin aikainen kaupunki Umbriassa Italiassa.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Riminin kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3][4][5]
Ariminum perustettiin roomalaisena siirtokuntana vuonna 268 eaa. Se oli alun perin tärkeä tukikohta puolustuksessa gallialaisia vastaan. Myöhemmin se oli merkittävä teiden risteyskohta, jossa kohtasivat Via Flaminia ja Via Aemilia. Tämän vuoksi se esiintyy antiikin historiassa usein Rooman sisällissotien ja muiden konfliktien yhteydessä.[1][2]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ariminumin kaupunki sijaitsi Umbriassa Adrianmeren rannikolla lähellä Ariminus (nyk. Marecchia) -joen suuta, josta se sai nimensä,[6] ja vain noin yhdeksän roomalaista mailia eli noin 13 kilometriä Rubicon (nyk. Rubicone) -joesta, joka muodosti Gallia cisalpinan rajan.[2] Samalla rannikolla Ariminumista pohjoiseen sijaitsi Ravenna ja etelään Ancona.[1]
Plinius vanhemman mukaan Ariminum sijaitsi Ariminius- ja Aprusa (nyk. Ausa) -jokien välissä. Ariminius virtasi heti kaupungin luoteispuolelta ja Ausa kaakkoispuolelta. Ariminiuksen suussa sijaitsi kaupungin satama.[1][2][7] Ariminiumiin päättyi Roomasta tullut Via Flaminia, ja kaupungista saivat alkunsa Placentiaan jatkanut Via Aemilia sekä Ravennan kautta Altinumin suuntaan jatkanut Via Popillia.[1][2]

Vaikka kaupunki luettiin historiallisesti Umbriaan, Augustuksen Italian alueiden jaossa se oli kuitenkin Regio VIII Aemiliaa, ei Regio VI Umbriaa. Aemilian rajat ulottuivat muutoin Ariminus-joelle saakka, mutta Ariminumin kaupunki kuului myös siihen, vaikka sijaitsikin joen eteläpuolella.[2][8]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ariminum oli Strabonin mukaan alun perin umbrialainen kaupunki.[1][2][7] Sen täytyi olla gallialaisten senonien hallussa, kun nämä pitivät hallussaan koko tätä aluetta Apenniinien ja meren välillä. Sen nimeä ei kuitenkaan mainita historiassa ennen vuotta 268 eaa., jolloin roomalaiset, karkotettuaan senonit Italian tältä alueelta, perustivat paikalle colonian eli sotilassiirtokunnan.[1][2][7][9] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Ariminensis.[2]

Tämän uuden siirtokunnan sijainti, aivan Italian äärimmäisellä laidalla lähellä Gallia cisalpinan rajaa, ja juuri siinä kohtaa, missä Apenniinien viimeiset rinteet laskeutuvat Adrianmerelle ja rajaavat laajoja tasankoja, jotka jatkuvat sieltä Alpeille saakka, teki siitä sotilaallisesti erittäin tärkeän tukikohdan. Se katsottiin oikeutetusti avainasemaksi Gallia cisalpinaan yhdellä puolella ja Italian itärannikolle toisella puolella.[2][10] Samanaikaisesti sen satama tarjosi yhteyden meritse Italian eteläosiin ja myöhemmin Adrianmeren vastakkaisella puolella sijainneisiin osiin valtakuntaa.[2]
Ariminumin merkitys kasvoi entisestään, kun vuonna 221 eaa. avattiin Via Flaminia, joka johti suoraan Roomasta sinne, ja myöhemmin, vuonna 187 eaa., Via Aemilia, joka loi suoran yhteyden Placentiaan.[2][11] Tästä syystä Ariminumilla oli toistuvasti tärkeä rooli Rooman historiassa. Jo vuonna 225 eaa. se toimi Rooman armeijan tukikohtana Gallian sodassa. Vuonna 218 eaa. Sempronius suuntasi legioonansa Ariminumiin ottaakseen yhteen Hannibalia vastaan Gallia cisalpinassa; ja koko toisen puunilaissodan ajan se oli yksi niistä paikoista, joille roomalaiset antoivat suurimman strategisen merkityksen ja jonka he yleensä pyrkivät suojaamaan merkittävillä joukoilla.[2][12]

Ariminum näyttää olleen alusta alkaen kukoistava siirtokunta, ja se oli yksi niistä kahdeksastatoista, jotka vuonna 209 eaa. pystyivät yhä antamaan miehiä ja rahaa toiseen puunilaissotaan, huolimatta sen aiheuttamasta kovasta paineesta.[2][13] Ariminum mainitaan jälleen tärkeänä asemapaikkana Gallian sodan aikaan vuonna 200 eaa., sekä Sullan ja Mariuksen sisällissodissa, jolloin se kärsi vakavasti: Sulla ryösti kaupungin kostotoimena sen oltua Carbon miehittämä, ja alisti sen joksikin aikaa alisteiseen asemaan.[2][14] Kaupunki vaikuttaa kuitenkin elpyneen nopeasti.[2]
Julius Caesarin ja Pompeiuksen välisten vihollisuuksien puhjetessa Caesarin ensimmäinen tavoite oli valloittaa Ariminum, josta käsin hän johti myöhempiä operaatioitaan Etrurian ja Picenumin suuntiin.[2][15] Vuonna 43 eaa. Ariminum mainitaan yhtenä Italian rikkaimmista ja kukoistavimmista kaupungeista.[2][16] Tuona aikana sen maa-alueet jaettiin triumvirien sotilaiden kesken: mutta Octavius Augustus sovitti myöhemmin tämän epäoikeudenmukaisuuden kaunistamalla sitä monilla hienoilla julkisilla rakennuksilla, joista osa on yhä jäljellä.[2]
Ariminum oli näkyvässä roolissa Octaviuksen ja Antoniuksen välisissä sodissa[2][17] sekä myöhemmin Vitelliuksen ja Vespasianuksen sisällissodassa.[2][18] Ariminum oli piispanistuin ainakin 300-luvulta lähtien, ja vuonna 359 siellä pidettiin myös kirkolliskokous.[1] Länsi-Rooman valtakunnan kaatumisen jälkeen Ariminum kuului Pentapoliin kaupunkeihin, jotka pysyivät Ravennan eksarkkien alaisuudessa, kunnes langobardit valtasivat alueen 500-luvun lopulla.[2] Ariminum esiintyy historiassa jälleen Belisariuksen ja goottien välisen goottisodan yhteydessä.[2][19]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asemakaava
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungilla oli tyypillisen castrumin ruutuasemakaava lukuun ottamatta kohtia, jossa asemakaava mukautui maaston muotoihin. Roomalaisaikainen asemakaava on edelleen hyvin näkyvissä nykyisen Riminin katuverkossa. Pohjois-eteläsuuntainen (tai oikeammin koillis-lounaissuuntainen) cardo maximus kulki nykyisten Via Giuseppe Garibaldin ja Via IV Novembren paikalla. Se oli alun perin kaupungin merkittävin katu ja jatkui pohjoisessa kaupungin satamaan. Itä-länsisuuntainen (tai kaakkois-luoteissuuntainen) decumanus maximus kulki nykyisen Corso d'Auguston paikalla. Via Flaminia tuli sille kaakosta, ja se jatkui luoteessa Via Aemiliana. Näiden teiden rakentamisen jälkeen se oli kaupungin ykköskatu. Kaupungin forum sijaitsi pääkatujen risteyksessä.[1][20][21]

Kaupungin satamaa siirrettiin useita kertoja, kun joen kulku muuttui ajan myötä ja rannikolla tapahtui liettymistä, ja tämän seurauksena myöhäisantiikin aikana rakennettiin toinen forum lännemmäksi alueelle, josta tuli keskiaikaisen kaupungin keskus.[1] Kaupunginmuurien reitti on voitu päätellä suureksi osaksi.[20]
Teatteri ja amfiteatteri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heti forumin länsipuolella sijaitsi roomalainen teatteri.[20][21] Kaupungin koillisosassa puolestaan oli amfiteatteri, joka rakennettiin todennäköisesti 100-luvulla Hadrianuksen aikana.[1][20]
Tiberiuksen silta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiberiuksen siltana (nyk. Ponte di Tiberio) tunnettu silta ylitti Ariminus-joen kaupungin luoteispuolella.[20] Sille tullut tie oli decumanus maximuksen jatkoa ja suuntasi Via Aemiliana kohti luodetta. Sillassa on viisi kaarta ja se on kokonaan rakennettu marmorista. Sillan rakensi siinä olevan piirtokirjoituksen mukaan Augustus, mutta se valmistui Tiberiuksen aikana vuonna 14 jaa. Silta on säilynyt nykyaikaan lähes täydellisenä, mikä tekee siitä yhden Italian merkittävimmistä lajissaan.[1][2]
Augustuksen kaari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Augustuksen kaari on riemukaari, joka toimi kaupunginmuurin kaakkoispuolisena porttina eli porttina, josta decumanus maximus jatkui Via Flaminiana ylittäen ensin Aprusa-joen.[1][20] Kaari pystytettiin vuonna 27 eaa. kunnioittamaan Augustuksen teidenrakennuspolitiikkaa. Portissa on yksi kaariaukko ja se on rakennettu Tiberiuksen sillan tavoin valkoisesta marmorista. Se edustaa varsin puhdasta korinttilaista tyyliä, vaikka jotkut myöhemmät lisäykset ovatkin osittain turmelleet sen.[1][2] Kummallakin puolella riemukaarta on säilynyt osia kaupunginmuurista ja torneista.[1]
Muut rakennukset ja rakennelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cardo maximuksen eteläpäässä olleesta kaupunginmuurin portista on säilynyt kaari, joka tunnetaan nimellä Porta Montanara.[1][20] Se on kuitenkin myöhemmin rakennettu uudelleen eri paikkaan. Portti oli tehty opus quadratum -tekniikalla.[1] Kaupungin keskustassa oleva jalustamainen rakennelma, johon on kaiverrettu väärennetty teksti, väittää olevansa koroke, jolta Caesar piti puheensa joukoilleen Ariminumissa ylitettyään Rubiconin. Se tunnetaan nimellä ”Suggestum Caesaris”.[2]
Kaupungin kaivauksissa on löydetty jäänteitä yksityistaloista, jotka oli koristeltu lattiamosaiikeilla, joissa oli geometrisia ja kuvallisia aiheita. Löydöksiin lukeutuu myös muun muassa keramiikkapajoja sekä viljavarasto. Nekropoliita eli hauta-alueita on löydetty muun muassa kaupungin kaakkoispuolelta Via Flaminian varrelta, josta on löydetty paljon hautamuistomerkkejä. Alueella oli myös ilmeisesti kaupungin ensimmäinen kristillinen kirkko.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ARIMINUM (Rimini) Forli, Emilia-Romagna, Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z Smith, William: ”Ariminum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Ariminum Pleiades. Viitattu 21.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Ariminum (Italy) 144 Rimini - Αρίμινον ToposText. Viitattu 21.10.2024. (englanniksi)
- ↑ ”40 D4 Ariminum”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
- ↑ Pompeius Festus, Sextus: De verborum significatione, ”Ariminum”.
- ↑ a b c Strabon: Geografika V s. 217.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.15 s. 20; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.1.22.
- ↑ Livius: Epitome 15; Eutropius: Lyhyt Rooman historia (Breviarium historiae Romanae) 2.16; Velleius Paterculus: Rooman historia (Historiae Romanae) 1.14.
- ↑ Strabon: Geografika V s. 226; Polybios: Historiai 3.61.
- ↑ Livius: Epitome 20.39.2.
- ↑ Polybios: Historiai 2.23, 3.61, 3.77; Livius: Rooman synty 21.51, 24.44.
- ↑ Livius: Rooman synty 27.10.
- ↑ Livius: Rooman synty 31.10, 21; Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 1.67, 87, 91; Cicero: Verrestä vastaan (In Verrem) 1.14.
- ↑ Julius Caesar: Commentarii de bello civili (Bellum civile) 1.8, 1.11; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkerroja, Caesar 32; Cicero: Kirjeet ystäville (Epistulae ad Familiares) 16.1.2; Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 2.35.
- ↑ Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 4.3.
- ↑ Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 3.46, 5.33.
- ↑ Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 3.41–42.
- ↑ Prokopios: Goottisodat (De bellum Gothicum) 2.10, 2.17, 3.37, 4.28.
- ↑ a b c d e f g Arimimum Roman Ports. Viitattu 21.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Ariminum (Rimini) in the first century AD Maps on the Web. Viitattu 21.10.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ariminum Wikimedia Commonsissa