Argo (moottorivene)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Argo cat 15
Argo

Argo on suomalainen kilpa- ja huvivenemerkki. Argoja on valmistanut 1970-luvulta lähtien Pentti ja Harry Fabritiuksen Argo Venetuote Ay. Argoja on tehty kahdenlaisia: yksirunkoisia ja monirunkoisia (katamaraaneja). Argoilla on erittäin menestynyt kilpailuhistoria. Niillä on voitettu 18 maailmanmestaruutta, useita euroopanmestaruuksia, pohjoismaidenmestaruuksia ja kansallisia mestaruuksia. Niillä on myös tehty eri Offshore -kilpaluokissa kolmisenkymmentä maailmanennätystä nopeudessa.lähde?

Lähinnä suomalaiset ja ruotsalaiset kuskit ovat ajaneet Argoilla kymmenittäin maailmanmestaruuksia ja maailmanennätyksiä. Muilla offshoreveneillä ei todennäköisesti ole esittää vastaavaa saldoa.[1]

Alkunäytös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesän 1969 Päijänne Racessa alle kolmekymppiset, tuntemattomat tamperelaisveljekset Pentti ja Harry Fabritius ajoivat yllättäjinä kovan E-luokan ylivoimaiseen voittoon. He päihittivät maahantuojien sponsoroimien tallikuskien uudet lasikuituveneet omatekoisella vanerisella Argo-veneellään. Argon ilmiömäinen menestys jatkui kesän muissakin kilpailuissa. [1]

Seuraavana vuonna moni huippukuski jätti Rais-Sportin tai Finnsportin veneensä ja hankki tilalle lasikuituisen, laidoiltaan korotetun version vaneri-Argoista, mallinimeltään Argo 16. Muutamassa vuodessa Argot ottivat vallan matkavenekisoissa. [1]

Veljekset valmistivat itse kaikki Argot. Veneiden suunnittelusta vastasi Pentti. Veljekset kilpailivat myös itse useassa luokassa menestyksekkäästi. [1]

Toinen erä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970- luvun puolivälissä Argot hallitsivat venekisoja.  Varikoilla ei enää näkynyt huviveneistä muokattuja kisalaitteita. Laji oli erikoistunut ja taso noussut. Harrastelijahenki oli kadonnut. Samalla osanottajamäärät olivat laskeneet. Suomalainen kilpaveneily eli pysähtyneisyyden aikaa. [1]

Silloin nähtiin alan seuraava murros. Kaksirunkoiset katamaraanit valtasivat kisaluokat. Vuonna 1977 Tauno Laulainen toi Salon kisaan kolhonnäköisen vanerikatamaraaniveneen, joka päihitti isot yksirunko-Argot mennen tullen.[1]

Alkuhämmennyksen jälkeen Fabritiuksen veljekset reagoivat nopeasti. Seuraavaksi kesäksi  tuli  myyntiin Argo Cat 18 ja sen jälkeen katteja lähes kaikkiin luokkiin. Muut eivät Argon kateille pärjänneet. Fabritiukset olivat tehneet sen jälleen.[1]

Nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla Argojen tuotanto Tampereella väheni ja loppui viimein kokonaan, kun veljekset jäivät eläkkeelle.[1]

Argo-veneille on kuitenkin kysyntää edelleen. 2020-luvulla Argojen muotteja ja valmistusoikeuksia on siirtynyt uusille tekijöille. [1]

Ruotsalaisyritys Malmössä on hankkinut yksirunkoisten 16- ja 19-jalkaisten ja Argo Cat 13:n ja 15:n muotit, mutta veneiden tuotanto on ollut vähäistä.[1]

Suomalainen Parexo on alkanut valmistaa 17- ja 21-jalkaisia yksirunko-Argoja sekä Parexo-huviveneitä Argojen rungolle. Ensimmäiset Parexot ovat etukannettomia pulpettimalleja. Veneet ovat komposiittipohjaisia ja ne on muotoiltu nykyajan henkeen. [1]

Dennis Westerholm valmistutti vuonna 2021 ensimmäisen kaksipaikkaisen Argo Cat 23 -veneensä Marinolla Sipoossa. Mallista on kehitetty nelipaikkainen huvikäyttöön tarkoitettu versio.[1]

Argo Cat 17/18:n ja 21:n muotit ovat edelleen Fabritiuksilla.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m Venelehti.fi: Aikoinaan Suomessa oli kilpavenemerkkejä, jotka sittemmin katosivat – Muistojen venemerkit Venelehti.fi. 29.12.2023. Viitattu 29.12.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä laivoihin tai muuhun vesiliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.