Argentiitti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Argentiittia

Mineralogiassa argentiitti on kuutiomainen hopeasulfidi (Ag2S), joka voi olla olemassa vain lämpötiloissa, jotka ylittävät 173 °C, 177 °C tai 179 °C. Kun se jäähtyy tavallisiin lämpötiloihin, se muuttuu sen monokliiniseksi muodoksi, akantiitiksi. Argentiini kuuluu lyijyhohteen ryhmään.

Nimi argentiitti joskus viittaa myös argentiitin pseudomuotoihin: esimerkiksi akantiitti, jossa yhä näkyy joitakin ulkoisia merkkejä kuutiomaisesta kidemuodosta, vaikka niiden itse asiallinen kidejärjestelmä on monokliininen johtuen alhaisista lämpötiloista. Tätä akantiitin muotoa on silloin tällöin löydetty kuutiomaisena tai oktaedrina, mutta paljon yleisemmin puun muotoisena tai maamaisina massoina, joissa on lähes musta lyijynharmaa väri ja metallinkiilto.

Hajaannus, mikä on siis näkyvä piirre lyijyhohteessa, on tässä olemassa vain hitusen. Mineraali on täysin murrettavissa ja siinä on kiiltävä viiru; kovuus 2,5, ominaispaino 7,2–7,4. Sitä esiintyy mineraalijuonissa ja kun sitä löydetään suurissa määrin, kuten Meksikosta ja Comstock Lodesta Nevadasta, se muodostuu tärkeäksi hopeamalmiksi. Mineraalin mainitsi 1529 G. Agricola, mutta nimeä argentiitti (peräisin lat. argentum, hopea) ei käytetty ennen kuin 1845 ja se myönnettiin W. Haidingerille. Vanhoja nimiä näille lajeille ovat "Glaserz", hopeahohde ja lasimainen hopea. Suhteellisen kuparirikas mineraali, jota esiintyy esimerkiksi Jalpassa, Meksikossa, on tunnettu nimellä jalpaite.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.