Aralin piiri
| Aralin piiri Арал ауданы |
|
|---|---|
 Laivojen hautausmaa Aralin satamassa. |
|
 Piiri Kazakstanin kartalla. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Alue | Qyzylordan alue |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Aral |
| Pinta-ala | 55 100 km² |
| Väkiluku (2026) | 78 643 |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
Aralin piiri (kaz. Арал ауданы, Aral audany) on hallintopiiri Qyzylordan alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Aralin kaupunki. Piirin pinta-ala on 55 100 neliökilometriä.[1][2] Siellä oli arviolta 78 643 asukasta vuonna 2026[3].
Turanin alangolla sijaitseva Aralin piiri rajoittuu kaakossa Qazalyn piiriin, etelässä Karakalpakstaniin, lännessä Aqtöben alueen Şalqarin ja pohjoisessa Yrğyzin piireihin sekä pohjoisessa Ūlytaun alueen Ūlytaun piiriin. Sen eteläosa on entistä Araljärveä. Lännessä ovat Ülken Borsyqin ja Kışı Borsyqin, koillisessa Barşaqūmin ja idässä Aralin Karakumin aavikkoalueet. Korkeampia kohtia ovat Qaraşoqy (283 metriä merenpinnasta) ja Altynşoqy (209–247 metriä). Hyötykaivannaisiin kuuluvat rautamalmi, erilaiset suolat, boraatti, maaöljy, kvartsihiekka ja rakennuskivi.[2]
Seudulla vallitsee ankara mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa –9:sta –15:een ja heinäkuussa 26 astetta. Vuotuinen sademäärä on 105–150 millimetriä. Aralin pohjoisosaan laskee Syrdarjajoki. Sen suistoalueella on myös muita järviä kuten Qamystybas, Tūşşybas, Şömışköl ja Aqşatau. Erillään sijaitseviin järviin kuuluu Jaqsyqylyş. Kasvillisuus koostuu aavikolle ja puoliaavikolle tyypillisistä heinäkasveista ja pensaista. Eläinkuntaan kuuluvat saiga-antilooppi, arorusakko, korsakki, mäyrä ja viidakkokissa. Alueella pesii paljon vesilintuja. Joissa ja järvissä on paljon kalaa. Piirissä sijaitsee Barsakelmesin luonnonpuisto.[1]
Vuonna 1938 perustettuun[2] piiriin kuuluvat Aralin kaupunki, Jaqsyqylyşin ja Sekseuılin taajamat sekä Amanötkelin, Aqirekin, Aqqūmin, Aralkūmin, Atanşin, Bekbauylin, Belaranin, Bögenin, Jañaqūrylysin, Jetes bin, Jınışkeqūmin, Mergensain, Qamystybasin, Qaraqūmin, Qaratereñin, Qosamanin, Qosjarin, Qūlandyn, Raiymin, Sapaqin, Sazdyn kyläpiirikunnat[4]. Asutus on keskittynyt Syrdarjan ja rautatien varrelle[1]. Kaupunkiväestön osuus on 47,5 prosenttia[3]. Asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 99,7 prosenttia kazakkeja[5].
Piirin läpi kulkevat Qyzylordan ja Aqtöben välinen maantie sekä Orenburgin–Taškentin rautatie. Asukkaiden pääelinkeinot ovat karjanhoito (karakullampaita, nautoja, hevosia ja kameleita),[2] riisinviljely, kalastus ja kalanviljely. Teollisuutta edustavat ruokasuolaa tuottava Araltūz, rautatien korjauspajat ja kalatehdas.[1]
Historiallisiin kohteisiin kuuluu 1000-luvun vaihteessa rakennettu, Kazakstanissa harvinaista vartiotornia muistuttava Begım anan torni Jañaqūrylysin kylän eteläpuolella[6].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 ”Syr elı”. Qyzylorda oblysy: ensiklopedia, s. 98–101. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2005. ISBN 9965-9908-0-8
- 1 2 3 4 Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 99. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
- 1 2 Tšislennost naselenija po polu i po tipu mestnosti na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 26.4.2026.
- ↑ Klassifikator administrativno-territorialnyh objektov Qazstat. 16.3.2026. Viitattu 29.4.2026.
- ↑ Tšislennost naselenija po otdelnym etnosam Respubliki Kazahstan na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 26.4.2026.
- ↑ Kazahstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 1, s. 383. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2004. ISBN 9965-9389-9-7
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]