Apostolicam actuositatem
Apostolicam actuositatem on Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen dekreetti maallikkojen apostolaatista eli lähetystehtävästä.
Dekreetti merkitsi maallikkojen apostolaatin laajentamista modernin maailman olosuhteiden valossa.[1] Asiakirja on käytännöllinen ilmaus kirkon missiosta, lähetystehtävästä evankelioimisessa, johon maallikot on erityisesti kutsuttu kasteensa ja Kristukseen liittämisensä nojalla. Yksi sen tärkeistä säännöksistä on sen tunnustaminen, että maallikoilla on oikeus perustaa ja johtaa yhdistyksiä sekä liittyä olemassa oleviin yhdistyksiin. Dekreetti antaa mahdollisuuden kolmenlaisiin maallikkojen yhteisiin apostolaatteihin suhteessa kirkolliseen hierarkiaan. Maallikkojen apostolaatti pitää sisällään perheen, työpaikat ja yhteiskunnan.[2][3] Lähetystehtävän piiriin kuuluu myös katolisen yhteiskuntaopin ulottuvuus.[4]
Dekreetin sisällys on seuraava:
- Johdanto (1)
- I. Maallikkojen kutsumus apostolaattiin (2-4)
- II. Saavutettavista päämääristä (5-8)
- III. Apostolaatin eri alueista (9-14)
- IV. Apostolaatin eri muodoista (15-22)
- V. Noudatettavasta järjestyksestä (23-27)
- VI. Koulutuksesta apostolaattiin (28-32)
- Kehotus (33)
Sitaatteja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]»Kirkossa on palvelutehtävien erilaisuus, mutta lähetystehtävän ykseys. Apostoleille ja heidän seuraajilleen Kristus uskoi tehtäväksi opettaa, pyhittää ja johtaa hänen nimessään ja hänen voimallaan. Sitä vastoin maallikot tultuaan osallisiksi Kristuksen papillisesta, profeetallisesta ja kuninkaallisesta virasta omalta osaltaan toteuttavat koko Jumalan kansan lähetystehtävää Kirkossa ja maailmassa. (kohta 2)»
»Tämän apostolaatin harjoittamiseksi Pyhä Henki, joka saa aikaan Jumalan kansan pyhittymisen palveluviran ja sakramenttien välityksellä, jakaa uskoville myös erityisiä lahjoja (vrt. 1. Kor. 12:7), ”jakaen kullekin erikseen, niin kuin tahtoo” (1. Kor. 12:11), jotta jokainen saamallaan armolahjalla palvelisi toisia ja jotta he olisivat ”Jumalan moninaisen armon hyviä haltijoita” (1. Piet. 4:10) koko ruumiin rakentumiseksi rakkaudessa (vrt. Ef. 4:16). Näiden armolahjojen, myös yksinkertaisimpien, vastaanottamisesta syntyy jokaiselle uskovalle oikeus ja velvollisuus käyttää niitä ihmisten hyväksi ja Kirkon rakentumiseksi sekä Kirkossa että maailmassa Pyhän Hengen vapaudessa, hänen, joka ”puhaltaa, missä tahtoo” (Joh. 3:8). Tämä heidän on samalla tehtävä yhteydessä veljiinsä Kristuksessa, varsinkin paimeniinsa, joiden tulee arvioida niiden todellinen luonne ja oikea käyttö, ei sammuttaen Henkeä, vaan koetellen kaikkea ja pitäen sen, mikä on hyvää (vrt. (1. Tess. 5:12,19,21). (kohta 3)»
»Yksilöiden harjoittama apostolaatti, joka pulppuaa runsaana tosi kristillisen elämän lähteistä (vrt. (Joh. 4:14), on ensimmäinen ja kaiken maallikkoapostolaatin edellytys, myös yhteisen, eikä sitä voida millään muulla korvata. Tähän aina ja kaikkialla hyödylliseen, mutta tietyissä olosuhteissa ainoaan sopivaan ja mahdolliseen apostolaattiin ovat kaikki maallikot, missä oloissa elävätkin, kutsuttuja ja velvoitettuja, myös jos heiltä puuttuu tilaisuus ja mahdollisuus työskennellä yhdistyksissä. (kohta 16)»
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jeff Mirus: Vatican II on the Lay Apostolate: Mission Catholicculture.org
- ↑ View of the Popes on being Lay apostles Called2mission.org
- ↑ Apostolicam actuositatem - Catholic Dictionary Catholicculture.org
- ↑ Eric Sammons: Applying Catholic Social Teaching is the Duty of Laymen Crisis Magazine, 2016
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vatikaanin II kirkolliskokous: Julistukset ja dekreetit. Keuruu 2013, 407 s. ISBN 978-952-9627-84-4
- Emil Anton: Vatikaanin II kirkolliskokous: johdatus historiaan, teksteihin ja tulkintaan. Valkeakoski: Amanda-kustannus, 2015. ISBN 978-952-68301-6-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Apostolicam actuositatem (suomeksi)