Amyklai
| Amyklai | |
|---|---|
| Ἀμύκλαι | |
| Sijainti | |
  Amyklai |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Amýkles, Spárti, Lakonia, Peloponnesos |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi | 600–500-luvut eaa. |
| Kulttuuri |
mykeneläinen kulttuuri antiikki |
| Alue | Lakonia |
Amyklai (m.kreik. Ἀμύκλαι, lat. Amyclae) oli pronssikautinen ja antiikin aikainen asutus Lakoniassa Kreikassa. Se sijaitsi noin viisi kilometriä Spartasta etelään.[1] Amyklain arkeologinen alue sijaitsee Spártin kunnassa lähellä Agía Kyriakín kylää ja nykyistä antiikin aikaisesta kohteesta nimensä saanutta Amýkleen kylää.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kreikkalaisessa mytologiassa Amyklai sai nimensä sen perustajasta Spartan kuninkaasta Amyklaasta, joka oli kuningas Lakedaimonin poika. Paikalla oli asutus viimeistään varhaishelladisella kaudella 2000-luvulla eaa.
Amyklai oli Lakonian harvoja asutuksia, joka vaikuttaa säilyneen jatkuvasti asuttuna läpi mykeneläisen kulttuurin romahdusta seuranneiden nk. pimeiden vuosisatojen. Doorilaisten valloitettua Lakonian Amyklai liitettiin Spartaan noin 700-luvun eaa. puoleen väliin mennessä.[2] Näin Amyklaista tuli Spartan viides kylä neljän alkuperäisen ohelle.[3]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amyklain arkeologiset kaivaukset ovat keskittyneet Agía Kyriakín kylään saman nimiselle kukkulalle ja pienelle kirkolle. Asutus on saattanut ulottua kukkulalta laajalle alueelle lähemmäksi nykyistä Amýkleen kylää.[3]
Amyklain merkittävin rakennus oli Amyklaion eli Apollon Amyklaioksen pyhäkkö, joka rakennettiin 700-luvulla eaa. Sen keskiössä oli Hyakinthoksen hauta-tumulus tai -alttari. Hyakinthos oli esi-kreikkalainen jumaluus, jonka kultti yhdistettiin Apolloniin lakonialaisessa Hyakinthia-juhlassa. Arkaaisella kaudella 600-luvulla tai 500-luvun alussa eaa. pyhäkköön tehtiin 15 metriä korkea Apollonin kuvapatsas. Se oli suuri pylväänkaltainen pronssiveistos, jonka päässä oli kypärä ja käsissä jousi ja nuoli. Hauta-alttari toimi patsaan jalustana. Noin vuonna 550 eaa. patsaan kasvot päällystettiin Kroisoksen lahjoittamalla kullalla.
Jonkin verran myöhemmin Bathykles Magnesialainen teki Apollonin kulttikuvalle doorilaista ja joonialaista tyyliä yhdistelleen ”valtaistuimen”.[3] Se oli stoan eli pylväshallin kaltainen alttarirakennus, joka ympäröi patsasta kolmelta puolelta. Rakennus oli koristeltu reliefein.[4] Apollon Amyklaioksen pyhäköstä on säilynyt tukimuuria, perustuksia sekä pyöreä alttari.[4] Pyhäkön alueelta on löydetty suuri määrä votiivilahjoja, mukaan lukien pronssiastioita; pronssista, terrakotasta, norsunluusta ja lyijystä tehtyjä figuriineja; sekä keramiikkaa.[3]
Läheisen Agía Paraskevín kirkon luota on löydetty puolestaan Aleksandra-Kassandran kulttipaikka. Se oli omistettu Troijasta tuodulle kuningas Priamoksen tyttärelle. Pyhäkön alueelta on löydetty yli 10 000 votiiviesinettä.[3] Löydöt ajoittuvat 600-luvulta eaa. varhaiselle hellenistiselle kaudelle.[5]
Amyklain löydökset ovat Spártin arkeologisessa museossa.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Δελτία Τύπου 25/8/2015 Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 1.10.2016. Viitattu 21.11.2016.
- ↑ Whitby, Michael (toim.): Sparta, s. 7–8. Edinburgh University Press, 2002. ISBN 0-7486-1293-9.
- ↑ a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Amyklai”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Amyklaion and Sanctuary of Apollo Amyklaios Ministry of Culture and Sports. Viitattu 21.11.2016.
- ↑ Salapata, Gina: Hero Warriors from Corinth and Laconia. Hesperia, 1997, 66. vsk, nro 2. The American School of Classical Studies at Athens. Artikkelin verkkoversio.