Apilakehrääjä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Apilakehrääjä
koiras
koiras
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Karvakehrääjämäiset Lasiocampoidea
Heimo: Karvakehrääjät Lasiocampidae
Alaheimo: Lasiocampinae
Suku: Tammikehrääjät Lasiocampa
Laji: trifolii
Kaksiosainen nimi

Lasiocampa trifolii
(Denis & Schiffermüller, 1775)

Katso myös

 Commons-logo.svg Apilakehrääjä Commonsissa

Apilakehrääjä (Lasiocampa trifolii) on rannikkoseutujen kookas yöperhonen. Suomessa sitä tapaa lähinnä Lounaissaaristossa.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apilakehrääjä on jokseenkin kookas ja tukevarakenteinen, ruskea perhoslaji. Etusiivet ovat värimuodosta riippuen joko vaalean harmaanruskeat tai voimakkaan ruosteenruskeat. Molemmilla värimuodoilla siiven poikki kulkee selvä, kellertävä poikkiviiru, jonka sisäreuna on tummanruskealla varjostunut. Lisäksi sisempi poikkiviiru erottuu himmeänä lähellä siiven tyveä. Siiven keskellä on valkoinen, selvästi tummareunainen keskitäplä. Takasiivet ovat yksivärisen ruskeat, joko kokonaan ilman kuviointia tai niiden poikkiviiru erottuu hyvin huonosti. Naaras on huomattavasti koirasta kookkaampi ja rotevampi, mutta monista sukulaislajeistaan poiketen apilakehrääjän sukupuolilla ei ole eroa värityksessään. Siipiväli koiraalla 37–48 mm ja naaraalla 43–61 mm.[1][2][3]

Toukka muistuttaa paljon tammikehrääjän (Lasiocampa quercus) tai heinähukan (Macrothylacia rubi) toukkaa.

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apilakehrääjä elää paikoittaisena Pohjois-Afrikassa, Välimeren ympäristössä, suuressa osassa Keski-Eurooppaa mukaan lukien Alpit, Baltiassa ja idässä Venäjän eteläosien poikki Baikalille ja Jakutiaan.[3] Suomessa apilakehrääjää tapaa suhteellisen yleisenä Ahvenanmaalla, Lounaissaaristossa ja aivan rannikkoa pitkin Hankoniemelle saakka. Hangosta itään se on varsin harvinainen. Perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena heinäkuun lopulta elokuun puoliväliin.[4][5]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apilakehrääjä viihtyy kuivilla ja avoimilla, hiekkapohjaisilla paikoilla, mistä syystä se on leimallisesti rannikkoseutujen laji, jonka levinneisyys sisämaassakin seuraa usein suurten vesistöjen rantoja. Sitä tavataan vain harvoin varsinaisen elinympäristönsä ulkopuolella. Perhonen aloittaa lennon yleensä aikaisin illalla, koiraat joskus jo iltapäivällä. Lento tapahtuu nopeasti lähellä maanpintaa. Koiraat lentävät mielellään valojen luokse, mutta naaraita tapaa valolla harvoin.[3]

Parittelu tapahtuu illalla ja kestää noin 10–15 minuuttia. Muniminen alkaa heti parittelun päätyttyä. Naaras munii 150–250 munaa, jotka se pudottaa maahan lennosta tai kasvilla istuen. Munat talvehtivat. Toukat ovat enimmäkseen yöaktiivisia ja piiottelevat päivisin. Ennen auringonlaskua ne kiipeävät kuitenkin usein lämmittelemään paisteessa. Toukka on täysikasvuinen kesä-heinäkuun vaihteessa ja koteloituu lähelle maanpintaa tai heti maanpinnan alle kovan, ruskean, toukkakarvoilla suojatun kotelokopan sisään.[3]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka on polyfagi, joka syö monien ruohovartisten kasvien lisäksi myös joidenkin puuvartisten kasvien lehtiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]