Antti Mäkinen (evankelista)
| Antti Mäkinen | |
|---|---|
 Antti Mäkinen |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. marraskuuta 1857 Kuru, Ylöjärvi, Suomi |
| Kuollut | 18. huhtikuuta 1936 (78 vuotta) Sipoo, Suomi |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | saarnaaja, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Kirjallinen suuntaus | Vapaakirkko |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Antti Mäkinen (9. marraskuuta 1857 Kuru – 18. huhtikuuta 1936 Sipoo) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja vapaakirkollisen liikkeen saarnaaja. Hän käytti nimimerkkejä Aliquis, Lieto ja -n. Mäkinen käänsi myös suomeksi lähinnä uskonnollista kirjallisuutta.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sukutausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antti Mäkisen isä oli torppari Antti Kuoppamäki ja äiti Maria Leponiemi.
Nuoruus ja luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antti syntyi köyhään kotiin Kurun Kuoppamäen torppaan. Lapsuutensa aikana Mäkinen luki kaikki kodissaan olleet uskonnolliset kirjat ja lainasi sikäläisestä lainakirjastosta useimmat kirjat. Mäkinen ei käynyt kansakoulua, mutta kaksitoistavuotiaansa yhden suven aikana opiskeli kansakoulun opettajan johdolla. Sitten Mäkinen pääsi kauppapalvelukseen Kurun Toikolle, jossa toimessa hän ehti olla vuoden verran, jonka jälkeen hän alkoi jälleen opiskella, mm. latinaa.
Antti Mäkinen aloitti opinnot Helsingin suomalaisesta alkeisopistosta syksyllä 1874 ja valmistui ylioppilaaksi keväällä 1881. Antti Mäkinen kirjoittautui jumaluusopilliseen tiedekuntaan Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa ja suoritti siinä ns. »pienen teologian» ynnä stipendiattitutkinnon filosofiassa, kreikassa ja latinassa.
Antti Mäkinen oli tutkijaluonne, ahkera kirjoittaja, rauhallinen luonteeltaan, ystävällinen ja sopuisa mies. Mäkinen oli lukenut ahkerasti Lutherin ja Johann Arndtin teoksia. Mäkisen omaksuma sovinto-oppi oli luterilaisen puhdasoppisuuden mukainen, vaikkakin Spurgeonilta vaikutteita saanut. Ratkaisevissa ja vaikeissa tilanteissa Mäkinen oli hidas ja epävarma. Puhujana Mäkinen oli hyvin perusteellinen ja raamatullinen, mutta hiukan kuivahko.[1][2]
Vapaaseurakunnan julistajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antti Mäkinen toimi 1880-luvulta alkaen yhtenä vapaakirkollisen herätysliikkeen johtomiehistä yhdessä Constantin Boijen, Hjalmar Braxénin, F. W. Lönnbeckin ja Edvard Björkenheimin kanssa. Mäkinen opiskeli lokakuusta 1883 toukokuuhun 1884 Lontoossa Henry Grattan Guinnessin lähetysopistossa Harley Housessa ja tutustui siellä Kiinassa tehtävään lähetystyöhön. Palattuaan Suomeen Mäkinen teki Kiinan lähetystyötä tunnetuksi ja hänen toimintansa tuloksena vuonna 1891 Kiinaan lähti ensimmäinen suomalainen lähetystyöntekijä, neiti Agnes Meyer.
Vuodesta 1884 alkaen Antti Mäkinen toimi Tampereella etupäässä raittiustyöntekijänä ja 1885 alkaen raittiuslehti Aamunairuen toimittajana.
Mäkinen meni naimisiin 1886 Emma Åhmanin (s. 1849, k. 1915) kanssa ja asettui asumaan Helsinkiin Merikadulle, Emma Åhmanin v. 1883 perustaman lastenkodin yhteydessä olevaan asuntoon. Vuodesta 1886 lähtien Mäkinen toimi matkustavana herätyssaarnaajana. Hän piti saarnoja suomeksi ruotsinkielisen vapaakirkollisen seurakunnan Allianssitalolla ja toimi vuodet 1888–1900 vapaakirkollisen Suomen Viikkolehden toimittajana.
Antti Mäkinen toimi Hjalmar Braxênin poissa ollessa 1886–1887 Tampereen Vapaaseurakunnan saarnaajana ja piti kokouksia Kurussa, Ruovedellä, Ikaalisissa, Parkanossa ja Porissa.[3]
Tampereen uuden rukoushuoneen vihkiäisissä 1888[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanha C. J. Hildenin rakennuttama vapaakirkollinen rukoushuone tuhoutui tulipalossa helmikuussa 1888. Tilalle rakennettu uusi suurempi rukoushuone vihittiin käyttöön 16.9.1888. Vihkimistilaisuudessa Adolf Edvard Björkenheim piti ruotsinkielisen puheen ja Antti Mäkinen suomenkielisen.[4]
Vapaan lähetyksen matka-asiamiehenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1899 suomenkielistä vapaakirkon seurakuntaa Helsingissä johtaneesta Mäkisestä tuli Vapaan Lähetyksen matka-asiamies. Antti Mäkinen oli vapaakirkollisen Lähetyskomitean jäsen sen perustamisesta v. 1889 alkaen.[5]
Antti Mäkinen oli Vapaakirkollisen järjestäytymistä valmistelevan komitean jäsen 1889–1900. Komitean puheenjohtajana aloitti J. A. Kallberg, mutta melko pian hän luopui tehtävästään siirtyen ruotsinkielisen sihteerin työhön ja Antti Mäkinen tuli hänen tilalleen puheenjohtajaksi 1893–1900. Myöhemmin Antti Mäkinen sai tehtäväkseen myös lähetyksen sihteerin työn Oulun vuosikokouksessa 1899 ja aluejohtajan toimet.[6][2]
Vapaakirkollisen ulkolähetystyön nopeata kasvua pidetään ensi sijassa Fredrik Fransonin ja Antti Mäkisen elävän ja voimakkaan julistuksen ja toiminnan tuloksena.[7]
Vastuutehtävistä luopuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keväällä 1900 Mäkinen luopui vastuutehtävistään sairautensa vuoksi. Mäkinen matkusti Englantiin 1900 ja oli siellä kevääseen 1901 asti. Hän palasi 1906 takaisin saarnaajan tehtäviin, mutta joutui jättämään tehtävän 1910 sairastelun ja raamattukurssien pidon takia. Mäkinen joutui vetäytymään lopullisesti syrjään 1912 mielenterveyden ongelmien takia. Mäkinen vietti elämänsä viimeiset vuodet Sipoonjoen itärannalla sijaitsevassa Nikkilän sairaalassa.
Uskonnollisena kirjailijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antti Mäkinen oli vapaakirkollisen liikkeen kirjailijoista tuotteliaimpien joukossa ja hänen kirjojaan arvostettiin. Hän oli '’Aamunairut’’-nimisen kristillisen raittiuslehden toimittajana 1884–1887.[8] Mäkisen toimiessa Suomen Viikkolehden toimittajana 1888–1900 lehti oli parhaimmillaan. Mäkinen oli myös ahkera kirjojen suomentaja, hänen tunnetuin käännöstyönsä oli John Bunyanin Kristityn vaellus tästä maailmasta tulevaan vuonna 1887.[9]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Korven peura : alkuperäinen kertomus, kirjoittanut Lieto, Hagelberg, Tampere 1884
- Metsä-kukkia : runoa ja proosaa, kirjoittanut Lieto, Hagelberg, Tampere 1884
- Kuningas Josia eli siunattu elämä, Helsinki, 1889
- Agnes Jeanette Meijer ensimmäinen Suomesta Kiinaan lähetetty lähetyssaarnaaja, 1898
- Soitto on suruista tehty : historiallisia runoelmia, sisältää: 1. Pilatus. - 2. Piispa Tuomas, Karjalan kirjakauppa, Sortavala 1902 (nimimerkillä Aliquis)
- Mikä on uskon-vanhurskaus? : Raamatullinen tutkimus nyky-ajalle, kirjoittanut -n, Suomen lähetysseura, Kuopio 1904
- Ebenezer eli lyhyt silmäys Suomen vapaan Kiinan lähetyksen syntyyn ja kehitykseen : myydään Kiinan lähetyksen hyväksi, Suomen vapaan Kiinan lähetys, 1906
- Kiinan kansa ja sen tarpeet : myydään Kiinan lähetyksen hyväksi, Suomen vapaan Kiinan lähetys, 1906
- Uuden Testamentin kirjain luotettavuus : uskontieteellinen tutkielma, Tekijä, Helsinki 1908
- Vapaakirkollinen liike Suomessa, 1-8 vihko, Vapaalähetys, Helsinki, 1909-1910
- Vapaakirkollinen liike Suomessa, osa 1: Sisältävä ajan 1879-1889, Vapaalähetys, Helsinki 1911
- Runoelmia, Tekijä, Helsinki 1912
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Salmensaari, S. S.: Suomen vapaakirkko, Päivä, Tampere, 1957
- Braxen, Hjalmar: Aamunairut, N:o 6 Maaliskuu, 1895
- Raitio, Jalmari: Palvelijan poluilta, Päivä, Helsinki, 1937
- Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen Vapaakirkon historia
- Helsingin vapaaseurakunta 100 vuotta
- Elin Weckmanin muistiinpanoja vapaakirkollisen liikkeen alkuvaiheista 1800-luvun lopulta Helsingissä
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Salmensaari, Suomen vapaakirkko, s. 148
- ↑ a b Raitio, Palvelijan poluilta, s. 39
- ↑ Salmensaari, Suomen vapaakirkko, s. 77-78
- ↑ Salmensaari, Suomen vapaakirkko, s. 77
- ↑ Salmensaari, Suomen vapaakirkko, s. 137
- ↑ Salmensaari, Suomen vapaakirkko, s. 149
- ↑ Salmensaari, Suomen vapaakirkko, s. 157
- ↑ Braxen, Aamunairut N:o 6 Maaliskuu 1895 , s. 45–46
- ↑ Raitio, Palvelijan poluilta, s. 112–117
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vapaasti ladattavia Antti Mäkisen e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
| ||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||
