Anton Vuorinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wuorisen rakentama talo Viiskulmassa (Fredrikinkatu 19 - Laivurinrinne 2)

Anton Vuorinen (2. heinäkuuta 1853 Kokemäki19. tammikuuta 1930) oli suomalainen maalarimestari, varatuomari, asianajaja ja kunnallismies.[1][2]

Vuorinen kävi 7-vuotiaana kuusi viikkoa kiertokoulua ja lähti 13-vuotiaana Tampereelle maalarinoppiin. Hän menestyi ammatissa niin hyvin että saattoi vuonna 1872 perustaa Tampereelle oman maalarinliikkeen. Hän oli sitten mukana Tampereen kunnallispolitiikassa ollen muun muassa kaupunginvaltuuston jäsenenä 1881–1886 ja rahatoimikamarin puheenjohtajana 1883. Vuorinen kuului myös tamperelaisen Aamulehden perustajiin ja toimi lehden ensimmäisenä isännöitsijänä. Vuonna 1881 Tampereen Sanomat-lehti uutisoi pilkallisesti J. V. Snellmanin 75-vuotispäiville osallistuneen tamperelaisen valtuuskunnan matkasta. Tämä suututti kyseiseen valtuuskuntaan kuuluneet lennätinpäällikkö F. V. Jalanderin ja tehtailija Anton Vuorisen niin, että he alkoivat puuhata uutta kilpailevaa lehteä Tampereelle. Tämän uuden lehden, Aamulehden, näytenumero ilmestyikin jo joulukuussa 1881.[2][1][3]

1880-luvun puoluetaisteluiden aikana Tampereen pormestarin Fredrik Vilhelm Procopén kerrottiin sanoneen Vuoriselle Ei yks maalari ymmärrä mitä seiso lakissa ja Vuorisen vastanneen tähän Tampereen pormestari ei nyt ymmärrä lain tulkintaa, mutta oppimaton maalari voi lukea sellaiseksi lakimieheksi, että ymmärtää lakia. Vuorinen luopui 1880-luvun puolivälissä entisestä ammatistaan ja ryhtyi opiskelemaan suorittaen ylioppilastutkinnon yksityisoppilaana Hämeenlinnan normaalilyseossa 1887. Hän opiskeli sitten Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1889, filosofian maisteriksi 1890 ja molempien oikeuksien kandidaatiksi 1892. Hän auskultoi Turun hovioikeudessa ja sai varatuomarin arvon. Vuorinen toimi asianajajana ensin Tampereella ja sittemmin Helsingissä. [2][1][3]

Vuorinen lahjoitti 1911 Hollolan pitäjän Jalkarannan kylässä sijainneen kesäasuntonsa Korpikodin Pikku- ja Kiertokoulun opettajain ja opettajatarten liitolle (nykyisin Alkuopetuksen Opettajain Liitto ry) lepokodiksi. Hän oli rakennuttanut Korpikodin vuonna 1905.[3]

Vuorinen rakennutti Helsingin Punavuoreen Fredrikinkatu 19:ään viisikerroksisen Wuorisen eli Kulmion talon jonka ensimmäinen vaihe valmistui 1896. Talon suunnitteli arkkitehtitoimisto Nyström, Petrelius & Penttilä. [4]

Anton Vuorisen lapsia olivat Patentti- ja rekisterihallituksen ylijohtaja Paavo Ant-Wuorinen, kemisti Olli Ant-Wuorinen, kemisti ja diplomi-insinööri Jalo Ant-Wuorinen sekä rehtori Taimi Wuorinen. [5][6][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]