Antoine d’Orléans

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Antoine d’Orléans, Montpensier’n herttua.

Antoine Marie Philippe Louis d’Orléans, Montpensier’n herttua (31. heinäkuuta 1824 Neuilly-sur-Seine, Ranska4. helmikuuta 1890 Sanlúcar, Espanja)[1] oli Ranskan prinssi, joka vaikutti pääasiassa Espanjan hovissa. Hän oli kuningas Ludvig Filipin ja kuningatar Maria Amalian kuudes ja nuorin poika sekä Espanjaa hallinneen Isabella II:n lanko.

Antoine palveli isänsä hallitsijakaudella Ranskan armeijassa ja yleni Algeriassa käytyjen taistelujen aikana vuonna 1846 everstiluutnantiksi. Hän avioitui vuonna 1846 kuningatar Isabella II:n nuoremman sisaren Maria Luisa Fernandan kanssa ja asettui Ranskassa vuonna 1848 tapahtuneen helmikuun vallankumouksen jälkeen pysyvästi asumaan Espanjaan. Antoinelle annettiin vuonna 1859 Espanjan hallitsijasuvun infantin arvo. Hänet karkotettiin Espanjasta vuonna 1868 hänen vastustettuaan kuningatar Isabellaa, mutta tämän tultua pian syrjäytetyksi vallankumouksella hän saattoi palata.[1]

Vuonna 1870 Antoine oli ehdolla Espanjan uudeksi kuninkaaksi. Hän sai kuninkaanvaalissa 27 ääntä, mutta valituksi tuli Italian hallitsijasukuun kuulunut Aostan herttua Amadeus. Vuonna 1871 Antoine oli tilapäisesti karkotettuna Baleaareille, mutta sitten hänet valittiin edustajaksi Espanjan parlamenttiin eli cortesiin. Hän tuki Isabella II:n pojan Alfonson nostamista Espanjan kuninkaaksi. Kuninkaaksi tullut Alfonso nai Antoinen tyttären Mercedesin. Antoinen toinen tytär Isabella oli naimisissa hänen veljenpoikansa, Pariisin kreivi Philippe d’Orléansin kanssa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nordisk familjebok (1914), s. 908 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 24.10.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]