Antoine Quentin Fouquier-Tinville
Antoine Quentin Fouquier-Tinville (10. kesäkuuta 1746 Herouël, Aisne – 7. toukokuuta 1795 Pariisi) oli ranskalainen lakimies, joka toimi vallankumoustuomioistuimen yleisenä syyttäjänä Ranskan suuren vallankumouksen terrorin aikana. Hänet tunnettiin työssään ahkerana ja armottomana.[1] Hän oli tosiasiassa puheenjohtajia tärkeämpi mies vallankumousoikeudessa.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen vallankumousta Fouquier-Tinville toimi vuosina 1773–1783 Pariisin Châtelet’n tuomioistuimessa puolustusasianajajana (procureur). Jouduttuaan luopumaan omasta toimistostaan hän työskenteli Pariisin poliisikomentajan virastossa.[2][3] Hän oli vallankumousjohtaja Camille Desmoulinsin sukulainen ja ystävä sekä innokas vallankumouksen kannattaja.[1] Vuonna 1792 Fouquier-Tinville oli Pariisin Saint-Merrin piirin komissaarina kunnes sai nimityksen Pariisin rikosoikeuden syytevalamiehistön (jury d'accusation) johtajaksi.[2] Maaliskuussa 1793 hänestä tuli Robespierren ja Dantonin tuella uuden vallankumoustuomioistuimen yleinen syyttäjä ja johtava hahmo.[1] Hän hoiti työnsä tehokkaasti ja kävi joka päivä hakemassa ohjeensa suoraan Ranskaa hallinneelta yhteishyvän valiokunnalta.[2]
Seitsemäntoista kuukauden aikana Fouquier-Tinvillen on sanottu järjestäneen yli 2 400 ihmistä tuomituiksi kuolemaan. Hän oli syyttäjänä muun muassa kuningatar Maria Antoinetten, Philippe Égalitén, Dantonin, Desmoulinsin sekä johtavien girondistien ja hébertistien oikeudenkäynneissä.[1][2] Hän oli aktiivinen myös keksityn ”vankiloiden salaliiton” nujertamisessa.[2] Hän ei pyrkinyt niinkään syytteiden todistamiseen oikeiksi vaan lähinnä näennäisesti perustelemaan ennaltamäärätyt kuolemantuomiot.[4] Terrorin ajan päätyttyä thermidorin vallankaappaukseen Fouquier-Tinville vangittiin kansalliskonventin päätöksellä 1. elokuuta 1794 ja hän joutui itse oikeuden eteen. Hänen oikeudenkäyntinsä kesti 41 päivää.[3] Puolustuksessaan Fouquier-Tinville väitti pelkästään seuranneensa valiokunnilta saamiaan ohjeita. Hänet kuitenkin tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin giljotiinissa.[1] Samassa yhteydessä teloitettiin vallankumoustuomioistuimen puheenjohtaja Martial Herman ja yhdeksän muuta tuomaria.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Antoine-Quentin Fouquier-Tinville (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 13.4.2013.
- ↑ a b c d e f Marcel Le Clère: Fouquier-Tinville Antoine (ranskaksi) Encyclopædia Universalis. Viitattu 28.4.2019.
- ↑ a b Fouquier-Tinville, Antoine Quentin (englanniksi) Encyclopædia Britannica (1911), Wikisource. Viitattu 28.4.2019.
- ↑ Antoine Fouquier-Tinville (englanniksi) Alphahistory.com. Viitattu 28.4.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antoine Quentin Fouquier-Tinville Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
