Koruahven
| Koruahven | |
|---|---|
 Koruahventen parvi Italiassa |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Heimo: | Meriahvenet Serranidae |
| Alaheimo: | Koruahvenet Anthiinae |
| Suku: | Anthias |
| Laji: | anthias |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anthias anthias |
|
| Synonyymit | |
 Koruahvenen levinneisyysalue |
|
| Katso myös | |
Koruahven (Anthias anthias) on meriahventen (Serranidae) heimoon ja koruahventen (Anthiinae) alaheimoon kuuluva subtrooppisissa merivesissä elävä kalalaji. Se on sukunsa Anthias tyyppilaji[2].
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koruahvenen tavallinen pituus on 15 senttimetriä ja maksimipituus 27 senttimetriä.[3] Sen ruumis on suhteellisen korkea ja sivusuunnassa litteä. Suu on suuri ja vino, alaleuka on yläleukaa hieman suurempi. Selkäevä on kaksiosainen, ja sen ensimmäisessä osassa on piikkejä, kun taas jälkimmäisessä, suuremmassa ja muodoltaan purjemaisessa osassa on pehmeitä ruotoja. Selkäevän etuosan kolmas piikki on erikoisen suuri, jopa kolminkertaisesti muita piikkejä suurempi. Vatsaevät ovat myös hyvin suuria ja muodoltaan teräviä.[4]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koruahventa tavataan alueella Välimereltä ja Atlantin valtameren itäosista Portugaliin asti ja Azoreista eteläänpäin Namibian pohjoisosiin asti. Joissakin sen levinneisyysalueen osissa, kuten Välimeren Espanjan-osissa, sen populaatiot ovat lievästi heikentyneet, mutta koska tällaista suuntausta tavataan vain paikoittain, Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee koruahvenen Euroopan alueella elinvoimaiseksi lajiksi. Koruahven elää tavallisesti 15–300 metrin syvyydessä vedenpinnasta kallio- ja sorapohjilla sekä vedenalaisissa luolissa.[1]
Ravinto ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koruahvenen ravintoa ovat äyriäiset ja pienet kalat. Se on yöeläin. Lisääntyminen tapahtuu heinä-syyskuussa.[1] Koruahvenilla koiras on parven johtaja. Jos hallitseva koiras kuolee, parven vanhin naaras pystyy vaihtamaan sukupuoltaan ja tulee näin uudeksi johtajaksi.[4]
Käyttö ja kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koruahvenen kaupallinen merkitys on vähäistä, vaikka sitä markkinoidaankin yleisenä joissakin Välimeren maissa, kuten Marokossa. Lajia saadaan sivusaaliina kaupallisessa kalastuksessa, urheilukalastuksessa ja katkarapukalastuksessa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Taksonomian lähde alaheimon sukuun asti: Nelson, Joseph S. & Grande, Terry C. & Wilson, Mark V. H.: Fishes of the World, s. 447–448. Fifth edition. Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781118342336. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 14.8.2020). (englanniksi)
- Taksonomian lähde suvusta alaspäin: Anthias anthias (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 14.8.2020. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Smith-Vaniz, W.F., Collette, B., Fernandes, P., Heessen, H. & Herrera, J.: Anthias anthias IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-3. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Anderson, William D. Jr. & Heemstra, Phillip C.: Review of Atlantic and Eastern Pacific Anthiine Fishes (Teleostei: Perciformes: Serranidae), with Descriptions of Two New Genera. Transactions of the American Philosophical Society, 2012, s. 67. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 14.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Anthias anthias (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 29.2.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Anthias anthias Monaco Nature Encyclopedia. Viitattu 29.2.2020. (englanniksi)