Antero Kasper

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Antero Kasper (17. toukokuuta 1929 Helsinki19. helmikuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen orkesterimuusikko ja director musices. Hänen instrumenttinsa oli käyrätorvi.[1]

Puolustusvoimien soitto-oppilaskoulussa opiskellut Kasper pääsi professori Holger Fransmanin oppilaaksi ja Kasperista tuli hänen seuraajansa Helsingin kaupunginorkesterin käyrätorven äänenjohtajana. Kasper opetti Sibelius-Akatemiassa yli kolmekymmentä vuotta ja antoi myös kotonaan maksuttomia soittotunteja. Kasper oli uransa aikana myös mukana soittamassa Crusell-kvintetissä. Eläkkeellä Kasper jatkoi soittamista Karelia-puhallinorkesterissa lähes 80-vuotiaaksi. Tasavallan Presidentti myönsi Antero Kasperille Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin vuonna 1982 ja Director musices -arvonimen vuonna 1992.

Kasper oli mukana uransa aikana myös jazz- ja pop-musiikin levytyksillä. Näitä ovat muun muassa Hectorin albumi Ruusuportti ja Maaritin kappale ”Laulu kuolleesta rakastetusta[2].

Kasper kuoli 80-vuotiaana helmikuussa 2010. Helsingin Sanomien muistokirjoituksen mukaan ”yhdessä opettajansa Holger Fransmanin kanssa Antero Kasperin suurin ansio suomalaiselle vaskimusiikille on wieniläisen vaskikulttuurin istuttaminen maahamme”.[1]

Kasper opetti uransa aikana useita nuoria ja lupaavia käyrätorvensoiton oppilaita useilla kesäleireillä lähes 30 vuoden ajan. Näistä suurimpina Orivedellä vieläkin toimiva Klemetti-Opiston Nuorison orkesterikurssi. Lisäksi hän toimi opettajana Keuruulla, Heinolassa sekä Lieksassa järjestetyillä musiikkileireillä. Monista hänen oppilaistaan on tullut myöhemmin ammattimuusikoita sekä suomeen, että ulkomaille kansainvälisiin huippuorkestereihin.lähde?

Antero Kasperin poika Jukka Kasper soitti myös käyrätorvea Suomen Kansallisoopperan orkesterissa vuodesta 1973 aina vuoteen 2015, jolloin jäi eläkkeelle. Antero Kasperin veli Juha Leppämäki soittaa edelleen käyrätorvea Suomen Kansallisoopperan orkesterissa. Pojanpoikansa Raine Kasper soittaa käyrätorvea Kaartin soittokunnan riveissä. Myös neljännessä polvessa on suvussa aloitettu käyrätorven soitto-opiskelut. Antero Kasperin perintö suomen käyrätorvensoitolle jatkuu näin edelleenkin vahvana.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b K.H. Pentti: Antero Kasper HS.fi. Viitattu 20.12.2011.
  2. Various 4 - Loveradio 4 music-releases.com. Viitattu 20.12.2011.