Annikki Suni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Annikki Suni (8. elokuuta 1941 Lappeenranta[1]29. heinäkuuta 2012 Helsinki[2]) oli suomalainen kirjallisuuden kääntäjä.

Suni valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1967. Hän työskenteli 1960-luvulta alkaen Yleisradion palveluksessa. Hän toimi paitsi kääntäjänä myös toimittajana ja ohjelmia ostavana filmitoimittajana. Vuonna 1983 hän siirtyi vapaaksi suomentajaksi.[1]

Sunin ensimmäiset kirjasuomennokset ovat 1970-luvulta. Hän keskittyi alkujaan ranskankielisten kirjojen suomentamiseen, käännettyjä teoksia ranskasta suomeksi on yli sata[3].

Mainittujen ohella muita Sunin suomentamia tunnettuja teoksia ovat muun muassa Simone de Beauvoirin Toinen sukupuoli ja saman tekijän Perhetytön muistelmat, Milan Kunderan romaanit Kiireettömyys, Identiteetti ja Tietämättömyys sekä vuoden 2008 kirjallisuuden nobelistin Jean-Marie Gustave Le Clézion Alkusoitto, Kaupunki nimeltä Onitsha ja Harhaileva tähti. Lisäksi Suni suomensi Tahar Ben Jellounin, Andreï Makinen ja Nancy Hustonin teoksia.

Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänelle myönnettiin Mikael Agricola -palkinto kahdesti. Vuonna 1985 hänet palkittiin kolmen teoksen, Gustave Flaubertin Salambo, Michel Tournierin Pierrot ja yön salaisuudet ja Nathalie Sarrauten Lapsuus, suomennoksista ja vuonna 2008 Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -sarjan päätösosan Jälleenlöydetty aika suomennoksesta.[4] Vuonna 1983 hänelle myönnettiin Valtion kääntäjäpalkinto ja vuonna 2003 Pro Finlandia -mitali. WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon hän sai kahtena vuonna, 1983 ja 1998.[1] Suni sai vuonna 2009 yhdessä Ville Keynäsin kanssa Arts et Lettres -ritarikunnan ritarimerkit työstään ranskalaisen kirjallisuuden suomentajina.[5]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunin puoliso oli toimittaja, kirjailija ja Suomen elokuva-arkiston entinen johtaja Kaarle Stewen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Pullinen, Sari: Tunnustettu suomentaja Annikki Suni rakastaa sanoja, eläimiä ja taidetta. Lappeenrannan hävitettyä kauneutta hänen on surku. Etelä-Saimaa, 17.10.2004. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.7.2012.
  2. Suomentaja Annikki Suni on kuollut, Helsingin Sanomat 30.7.2012 s. B1
  3. Mikael Agricola -palkinto Annikki Sunille yle.fi. 9.4.2008. Viitattu 30.7.2012.
  4. Mikael Agricola -palkinnon saajat teoksineen Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 30.7.2012.
  5. Annikki Suni ja Ville Keynäs saivat ranskalaiset kunniamerkit 27.10.2009. Ranskan Suomen-suurlähetystö (Bienvenue sur le site de l’Ambassade de France en Finlande). Viitattu 8.6.2010/30.7.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]