Anne Kyllönen (hiihtäjä)
| Anne Kyllönen | |
|---|---|
 Anne Kyllönen Quebecin maailmancupissa 2012 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. marraskuuta 1987 Kajaani |
| Uran tiedot | |
| Pituus | 173 cm |
| Seura | Kainuun Hiihtoseura |
| Laji | maastohiihto |
| Maailmancup | |
| Kaudet | 2008– |
| Paras sijoitus | 2. |
| Voitot | 0 |
| Palkintokorokkeella | 9 |
|
Tietolaatikko päivitetty 3. marraskuuta 2019 |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.annekyllonen.fi | |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Suomi
| |||
| Naisten maastohiihto | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
Sotši 2014 | 4×5 km viesti | |
Anne Maria Kyllönen[1] (s. 30. marraskuuta 1987 Kajaani) on suomalainen maastohiihtäjä.[2] Hän saavutti viestihopeaa Sotšin olympialaisissa 2014 ja on kilpaillut kuusissa maailmanmestaruuskilpailuissa vuosina 2011–2021. Pekingissä 2022 hän kilpaili toisissa olympialaisissaan. Hän edustaa Kainuun Hiihtoseuraa.[2]
Kyllösen valmentajina ovat toimineet Reijo Jylhä juniorivuosina, 2007–2010 Heikki Alakärppä[3], 2010–2012 Jari Karinkanta[3], vuoteen 2017 Magnar Dalen ja toukokuusta 2017 alkaen jälleen Reijo Jylhä, joka toimii Kyllösen valmentajana edelleen.[4]
Arvokilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyllönen sai Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla Montheyssa 2005 pronssia sprintissä ja viidellä kilometrillä.[5] Nuorten MM-kilpailuissa Tarvisiossa 2007 hän sai viestipronssia.[1] Alle 23-vuotiaiden MM-kilpailuissa Hinterzartenissa 2010 hän oli kymmenen kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa neljäs.[6]
Oslon MM-kilpailuissa 2011 Kyllönen sijoittui vapaan hiihtotavan sprintissä 33:nneksi.[7] Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 2013 hän oli perinteisen sprintissä 26:s, yhdistelmäkilpailussa 17:s ja 30 kilometrin perinteisen kilpailussa kahdeksas.[8] Falunin MM-kilpailuissa 2015 hän oli perinteisen sprintissä 20:s, parisprintissä kymmenes ja 30 kilometrin perinteisen kilpailussa 21:s. Lahden MM-kilpailuissa 2017 hän sijoittui yhdistelmäkilpailussa 12:nneksi ja 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa 38:nneksi. Seefeldin MM-kilpailuissa 2019 hän oli vapaan hiihtotavan sprintissä 33:s ja perinteisen hiihtotavan parisprintissä seitsemäs. Oberstdorfin MM-kilpailuissa 2021 hän sijoittui perinteisen hiihtotavan sprintissä 37:nneksi ja 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa 40:nneksi. Planican MM-kilpailuissa 2023 hän oli perinteisen sprintissä 24:s ja keskeytti yhdistelmäkilpailun.
Sotšin olympialaisissa 2014 hän hiihti avausosuuden hopeaa saaneessa Suomen viestijoukkueessa, oli neljästoista kymmenen kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa, kuudestoista vapaan sprintissä ja 33:s yhdistelmäkilpailussa[9]. Kyllöstä ei valittu vuoden 2018 Pyeongchangin olympiakisojen joukkueeseen, koska hänen kauden paras sijoituksensa maailmancupissa oli vasta 21:s. Pekingin olympialaisissa 2022 hän sijoittui perinteisen hiihtotavan 10 kilometrin väliaikalähtökilpailussa 16:nneksi, 30 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa 20:nneksi, yhdistelmäkilpailussa 22:nneksi, 30 kilometrin perinteisen yhteislähtökilpailussa 26:nneksi sekä 4 × 5 kilometrin viestissä neljänneksi.
Maailmancup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyllönen kilpaili maailmancupissa ensimmäisen kerran Kuusamon sprinttikilpailussa joulukuussa 2007.[10] Ensimmäisen pistesijansa hän sai oltuaan kolmastoista Drammenin perinteisen hiihtotavan sprintissä maaliskuussa 2010.[10] Kymmenen parhaan joukkoon hän sijoittui ensimmäisen kerran oltuaan viides Milanon sprintissä tammikuussa 2012.[10] Sprintticupin kokonaispisteissä hän sijoittui kaudella 2011–2012 yhdeksänneksi.[11] Ensimmäisen palkintosijansa maailmancupissa Kyllönen saavutti oltuaan toinen Canmoren kymmenen kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa joulukuussa 2012.[10] Hän sijoittui toiseksi myös Canmoren yhdistelmäkilpailussa.[10]
Tour de Skillä 2012–2013 Kyllönen oli kolmas Oberhofin yhdeksän kilometrin perinteisen hiihtotavan takaa-ajokilpailussa ja sijoittui kokonaiskilpailussa yhdeksänneksi. Hän voitti perinteisen hiihtotavan parisprintin Mona-Liisa Malvalehdon kanssa Sotšissa ja sijoittui Davosissa perinteisen sprintissä kolmanneksi.[10] Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui kaudella 2012–2013 seitsemänneksi, normaalimatkojen cupissa ja sprintticupissa viidenneksi.[12] Kaudella 2013–2014 Kyllönen sijoittui Asiagon perinteisen hiihtotavan sprintissä toiseksi ja voitti parisprintin yhdessä Aino-Kaisa Saarisen kanssa. Tour de Skillä 2013–2014 hän oli kolmas Val di Fiemmen viiden kilometrin perinteisen kilpailussa ja sijoittui kokonaiskilpailussa kuudenneksi. Sprintticupissa hän oli kymmenes. Tour de Skillä 2016 hän sijoittui seitsemänneksi. Helmikuussa 2016 Kyllönen oli Oslon 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa kolmas. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui kaudella 2015–2016 kymmenenneksi.[10]
Kyllönen sijoittui Tour de Skillä 2017 toiseksi Val di Fiemmen kymmenen kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa. Tourin kokonaistuloksissa hän oli seitsemäs.[10]
Vuoden 2018 Tour de Skin hän lopetti kesken vuodenvaihteessa 2017–2018.[13] Kyllöseltä leikattiin selästä välilevyn pullistuma 19. syyskuuta 2018, mutta hän hiihti jo maailmancupissa 2018–2019.[14]
SM-kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyllönen on voittanut Suomen mestaruuden perinteisen tyylin sprintissä vuosina 2010, 2012 ja 2015, vapaan hiihtotavan sprintissä 2014, 2016, 2017 ja 2020, viiden kilometrin perinteisen tyylin kilpailussa vuonna 2013, kymmenen kilometrin perinteisen kilpailussa 2014 ja 30 kilometrin perinteisen tyylin kilpailussa vuosina 2012 ja 2016.[2][15] SM-hopeaa hän on saavuttanut perinteisen hiihtotavan sprintissä 2013, 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa 2019 ja 30 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa 2021 sekä SM-pronssia 30 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa 2015, 3,75 kilometrin perinteisen kilpailussa ja sitä seuranneessa 10 kilometrin vapaan hiihtotavan takaa-ajossa 2016, perinteisen hiihtotavan sprintissä ja 10 kilometrin perinteisen kilpailussa[16] vuoden 2021 kisoissa sekä vapaan hiihtotavan sprintissä 2024.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Anne KyllönenArkistoitu kopio Kyllösen kotisivu. Arkistoitu 3.11.2013. Viitattu 31.10.2013.
- ↑ a b c d Anne Kyllönen Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
- ↑ a b Teider, Hannu: Anne Kyllösen valmentajalle kenkää Seura. 7.2.2013. Viitattu 31.10.2013.
- ↑ MM-Lahdessa kohun aiheuttanut Anne Kyllönen suututti huoltojoukot – mikä tilanne maajoukkueessa on nyt? Ilta-Sanomat. 12.10.2017. Viitattu 12.10.2017.
- ↑ EYOF Monthey, suomalaistulokset 25.1.2005. Suomen olympiakomitea. Arkistoitu 2.11.2013. Viitattu 31.10.2013.
- ↑ FIS U23 World Ski Championships 2010 FIS. Viitattu 31.10.2013. (englanniksi)
- ↑ World Ski Championships 2011 FIS. Viitattu 31.10.2013. (englanniksi)
- ↑ World Ski Championships 2013 FIS. Viitattu 31.10.2013.
- ↑ Olympic Winter Games FIS. Viitattu 1.3.2014.
- ↑ a b c d e f g h World Cup FIS. Viitattu 31.10.2013. (englanniksi)
- ↑ Kauden 2011–2012 tuloksia Kyllösen kotisivu. Arkistoitu 3.11.2013. Viitattu 31.10.2013.
- ↑ WC Standings FIS. Viitattu 31.10.2013.
- ↑ Anne Kyllönen jättää Tour de Skin kesken kolmen osakilpailun jälkeen iltalehti.fi. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Suuriin ongelmiin ajautunut Anne Kyllönen kertoo ihmisten yllättävistä reaktioista: ”Ne todella pysäyttivät” iltalehti.fi. Viitattu 24.11.2018.
- ↑ Anne Kyllönen on kauden hiihtokuningatar kotimaassa www.iltalehti.fi. Viitattu 13.4.2016. fi-FI
- ↑ Kympin mestaruus Krista Pärmäkoskelle tämän talven ensimmäinen SM-mitali, Anne Kyllönen hiihti pronssia Kainuun Sanomat. 26.3.2021. Viitattu 26.3.2021.
|
