Anna Maria Vaasa

Anna Vaasa
Ruotsin prinsessa ja Pfalz-Veldenzin kreivitär
Veldenzin pfalzkreivitär
Valtakausi	1562–1592
Veldenzin ja Lautereckin valtionhoitaja
Valtakausi	1592–1598
Syntynyt	19. kesäkuuta 1545 Tukholma, Ruotsi
Kuollut	30. maaliskuuta 1610 (64 vuotta) Lautereckenin linna, Rheinland-Pfalz, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Hautapaikka	Sankt Remigiusbergin luostarikirkko, Haschbach am Remigiusberg, Saksa
Puoliso	Georg Johann I (Pfalz-Vendels) ( 1562;  1592)
Lapset	Georg Gustav Johan Ruprecht Anna Margareta Ursula Johanna Elisabeth Johan August Ludvig Filip Marie Anna Katarina Ursula Georg Hans II Anna Maria
Koko nimi	Anna Maria Gustavsdotter Vaasa
Suku	Vaasa
Isä	Kustaa Vaasa
Äiti	Margareeta Leijonhufvud
Uskonto	luterilainen

Anna Vaasa, myös Anna Maria Vasa (19. kesäkuuta 1545 Tre Kronor linna, Tukholma, Ruotsin valtakunta – 30. maaliskuuta 1610 Lautereckenin linna, Rheinland-Pfalz, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta) oli ruotsalainen aatelinen, Ruotsin prinsessa ja Pfalz-Veldenzin kreivitär. Hän oli Pfalz-Veldenz-Lützelsteinin ruhtinaskunnan valtionhoitajana vuosina 1592–1598 kunnes maat jaettiin hänen poikiensa kesken.

Suku ja lapsuus

Hänen vanhempansa olivat kuningas Kustaa Vaasa ja tämän toinen puoliso, kuningatar Margareta Leijonhufvud. Hänen velipuolensa Erik sekä veljensä Johan ja Karl nousivat kukin aikanaan kuninkaiksi. Veli Magnus eli suljettuna suljettuna Vadstenan luostariin ja Kungsbron kartanoon. Hänen sisariaan olivat Katarina, Cecilia, Sofia ja Elisabet.

Annan lapsuudesta ei tiedetä paljoa. Hänet kasvattivat ensisijaisesti kuninkaallisen lastenkamarin henkilökunta, jossa vastuussa olivat hänen äitinsä luotettu lastenhoitaja Birgitta Lass Andersson, serkku Margareta ja aatelisleski Ingrid Amundsdotter.

Annan ja hänen sisartensa opinnoista ei heidän veljistään poiketen ole löydetty kirjoitettua tietoa. Muiden aikansa prinsessojen tavoin heidänkin roolinsa oli kuitenkin mennä ulkomaalaisen hallitsijan kanssa naimisiin ja tehdä näin luomalla suhteita muihin hallitsijasukuihin diplomaattista työtä. Tämän takia heidän on täytynyt opetella saksaa, taloudenpitoa, tanssia ja soittoa ja osallistua virallisiin tapahtumiin.

Annan äidin kuoltua vuonna 1551 hänet asetettiin ensin Kristina Gyllenstiernan ja sitten tätiensä Märta ja Brita Leijonhufvudin hoitoon, kunnes hänen isänsä meni uudelleen naimisiin Katarina Stenbockin kanssa.

Nuoruus ja avioliittosuunnitelmat

Vuonna 1556 Annan ja hänen sisartensa Katarinan ja Cecilian miniatyyrimuotokuvat maalattiin ja hovirunoilija Henricus Mollerus kirjoitti heistä runoja, joissa hän kuvaili kunkin tytön hyveitä. He saivat myös 100 000 riikintaalerin myötäjäiset, jotta heidät voitaisiin esitellä poliittisilla avioliittomarkkinoilla.

Vuonna 1559 suunniteltiin, että Anna naitettaisiin joko Pfalzin vaaliruhtinas Ludvig VI:lle (1539–1583) tai edellisenä vuotena leskeytyneelle, yli 30 vuotta vanhemmalle kreivi Poppo XII von Hennebergille (1513–1574). Samana vuonna sisar Cecilia Vaasan käytös Itä-Friisian kreivi Johanin kanssa Vadstenan linnassa aiheutti kuitenkin skandaalin, jonka jälkeen tämän kosija Veldenzin pfalzkreivi Georg Hans Johann I (1543–1592) päättikin muuttaa avioliittoneuvottelut koskemaan Annaa. Avioliitto houkutti Georgia, sillä Annan myötäjäiset olivat kymmeniä tuhansia riikintaalereita suuremmat kuin useimmilla saksalaisilla prinsessoilla. Ruotsin kuningassuku saisi puolestaan tärkeitä suhteita, sillä vasta 19-vuotias ja vielä holhouksen alainen Georg Hans Johann oli sukua useimmille Saksan vaikutusvaltaisille suvuille.

Avioliitto

Georg Johann ja Anna avioituivat Tukholman linnassa 20. joulukuuta 1562. Annalla oli häissään helmitiara ja vieraiden joukossa oli muun muassa Tanskan kuningas Fredrik II.

Häiden jälkeen Anna ja Georg Johann jäivät Tukholmaan keräämään myötäjäisrahat. Vuonna 1563 Cecilia, Anna ja Sofia Vaasa lähettivät velipuolelleen Eerik XIV:lle protestikirjeen tämän vangittuaan heidän veljensä Juhanan. Heinäkuussa 1563 pariskunta matkusti Saksaan ja asettui asumaan Veldenziin Lautereckeniin.

Pfalz-Veldenzin ruhtinaskunta Georg Johannin kuoleman jälkeen 1592.

Pfalz-Veldenz-Lauterecken-Lützelstein oli Georg Hans Johannin isän Ruprecht Pfalz-Zweibrückenin hiljattain perustama hyvin merkityksetön sivuhaara Zweibrückenille. Vanhemman vaaliruhtinas sukulinjan sammumisen jälkeen vuonna 1559 sitä kuitenkin laajennettiin huomattavasti. Lopullisen jaon jälkeen Zweibrückenin kanssa vuonna 1566 se koostui useista erillisistä erillisalueista, joista tärkein oli Veldenz Moselin varrella Bernkastelin länsipuolella, muutama linnoitus sekä alueita Reinland-Pfalzissa Glanin ja Lauterin ympäristössä, residenssi Lautereckenin kartanoineen ja lopulta Lützelsteinin kreivikunta Elsassissa. Saksalaiselle herttualle avioliitto Anna Vaasan kanssa oli erittäin edullinen liitto. Hänen myötäjäisensä ylittivät huomattavasti Pfalzissa ja muualla Etelä-Saksassa tavanomaisen 28 000 taaleria.

Puoliso, kreivi Georg Johann von Pfalz-Veldenz.

Pfalzkreivitär

Annan ja Georg Johannin avioliittoa on kuvattu onnelliseksi. Anna toimi ilmeisesti miehensä neuvonantajana ja pyrki rajoittamaan tämänlukuisia kalliita hankkeita. Hän sovitteli myös veljiensä välistä kiistaa, kun Juhana III epäili Kaarle-herttuan juonittelevan häntä vastaan vieraillessaan Saksassa vuonna 1577. Vuosien 1578–1579 välillä Anna osallistui Kaarlen ja Pfalzin ruhtinatar Marian välisiin kihlaneuvotteluihin.

Kreivi Georg Johann kulutti Annan myötäjäiset kalliiseen hovielämäänsä ja riskialttiisiin sijoituksiin. Hän otti myös suuria velkoja, joiden takia valtio velkaantui. Yksi hänen kalleimmista hankkeistaan oli Pfalzburgin kaupungin perustaminen vuonna 1570. Myötäjäiset oli oletettavasti käytetty vuoteen 1579 mennessä, sillä pariskunnalla ei tuona vuonna ollut varaa osallistua Kaarle-herttuan ja Pfalzin ruhtinatar Marian häihin.

Anna oli usein myös miehensä kauppaneuvottelijana. Vuonna 1588 hän esimerkiksi suostutteli Lothringenin herttua Kaarle III:n antamaan Georg Johannille enemmän aikaa ostaa Pfalzburgin kaupunki takaisin, jotta hän ehtisi lainaamaan rahaa kauppoja varten. Kaupungista tuli kuitenkin osa Lothringenin herttuakuntaa vuonna 1590.

Sankt Remigiuksen kirkko, Remigiusberg, Kusel

Viimeiset vuodet

Pfalz-Veldenzin ruhtinaskunta oli vararikossa ja puoliso Georg Johannin velkojen korot suuremmat kuin koko valtion tulot hänen kuollessaan huhtikuussa 1592. Anna maksoi miehensä jättämää 300 000 floriinin velkaa loppuelämänsä. Myös politiikassa kuohui, kun pariskunnan pojat kiistelivät perimistään maista. Anna sovitteli poikiensa kiistaa ja johti jakamattomia maita vuosien 1592–1598 välillä, kunnes riita oli viimein sovittu ja maat voitiin jakaa poikien kesken.

Kreivitär Anna Vaasan hauta Sankt Remigiusbergin luostarikirkossa, Haschbach am Remigiusbergissä Kuselissa.

Anna hajotti hovin ja asui monta vuotta lankojensa luona säästääkseen rahaa velanmaksua varten. Hän myös neuvotteli Gunilla Bielken ja Kaarle IX:n kanssa saadakseen rahat, jotka veli Juhana III oli luvannut lähettää hänelle ennen kuolemaansa. Myöhemmin hän perusti hovin uudelleen.

Anna ei saanut suostuteltua veljeään Kaarle IX:tä hallitsemaan ruhtinaskuntaa yhdessä hänen kanssaan, mutta hän teki hyvin yhteistyötä kanssahallitsijoidensa kanssa ja selvitti ruhtinaskunnan kohtaamat ongelmat. Vuonna 1592 hän uhkasi Lothringenin herttua Kaarle III:tta Ruotsin väliintulolla mikäli hän ei kieltäisi poikaansa sotimasta Lützelsteinin lähialueella. Vuonna 1598 hän varmisti ennen vallasta vetäytymistään, että hänen vanhin poikansa Georg Gustav sai täyden vallan Veldenzistä ja Johan August Lützelsteinista.

Anna vietti loppuelämänsä Lautereckenissä ja Remigiusbergissä. Hän nimesi testamentissaan suuren rahasumman, joka tuli jakaa hänen kuolemansa jälkeen köyhälistön kesken.

Kreivitär Anna Vaasa kuoli Lautereckenin linnassa 64-vuotiaana maaliskuussa 1610 ja hänet on haudattu Sankt Remigiusbergin luostarikirkkoon, Haschbach am Remigiusbergissä Kuselissa.

Annaa kuvattiin uskolliseksi ja työteliääksi sekä empaattiseksi ja yhteistyökykyiseksi, mutta myös lujaksi. Hän sai tunnustusta siitä, että onnistui selvittämään valtakautensa aikana haastavan tilanteen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa avulla. Hän oli Veldenzissä suosittu ja häntä kutsuttiin siellä myös "Anna-äidiksi".

Lapset

Anna avioitui Pfalz-Veldenzin kreivi Georg Johannin kanssa 20. joulukuuta 1562. Pariskunta sai 12 lasta, joista seitsemän eli aikuisikään asti. Lapsista seitsemän vanhinta syntyi Lautereckenissä.

1. Georg Gustav (1564 – 3. kesäkuuta 1634), Veldenzin pfalzkreivi; avioitui (1) 1586 prinsessa Elisabeth von Württembergin (1548–1591) kanssa; avioitui (2) 1601 pfalzkreivitär Maria Elisabeth von Zweibrückenin (1581–1637) kanssa; heille syntyi 11 lasta joista vain nuorin poika Leopold Ludwig (1625–1694) pystyi jatkamaan sukua. Hän avioitui 1648 Agathe von Hanau-Lichtenbergin (1632–1681) kanssa; heille syntyi 13 lasta, mutta suku sammui tähän mieslinjalta, koska yksikään pojista ei elänyt aikuiseksi asti tai avioitunut.
2. Anna Margareta (28. huhtikuuta 1566 – 2. lokakuuta 1567), kuoli alle 2-vuotiaana
3. Johan Ruprecht (9. syyskuuta 1567 – 1. lokakuuta 1569), kuoli 2-vuotiaana
4. Anna Margareta (17. tammikuuta 1571 – 1. marraskuuta 1621), avioitui 1589 herttua Reichard von Pfalz-Simmernin (1521–1598) kanssa
5. Ursula (24. helmikuuta 1572 – 5. maaliskuuta 1635), avioitui 1585 herttua Ludwig von Württembergin (1554–1593) kanssa
6. Johanna Elisabeth (2. lokakuuta 1573 – 28. heinäkuuta 1601), kuoli 27-vuotiaana naimattomana
7. Johan August (26. marraskuuta 1575 – 18. syyskuuta 1611), Lützelsteinin pfalzkreivi, avioitui 1599 prinsessa Anna Elisabeth von der Pfalzin (1549–1609) kanssa; ei jälkeläisiä.
8. Ludvig Filip (24. marraskuuta 1577 – 24. lokakuuta 1601), Guttenbergin pfalzkreivi, kuoli 23-vuotiaana naimattomana ja lapsettomana turnajaisonnettomuudessa
9. Marie Anna (9. kesäkuuta 1579 – 10. lokakuuta 1579), kuoli alle puolivuotiaana
10. Katarina Ursula (3. elokuuta 1582 – 22. tammikuuta 1595), kuoli 12-vuotiaana
11. Georg Hans II (24. kesäkuuta 1586 – 29. syyskuuta 1654), Guttenbergin ja Lützelsteinin pfalzkreivi, avioitui 1613 pfalzkreivitär Susanne von Sulzbachin (1591–1667) kanssa; heille syntyi neljä lasta, joista yksikään ei elänyt aikuiseksi tai avioitunut.
12. Anna Maria (kuoli sylilapsena)