Anjou (viininviljelyalue)

Anjoun ja Saumurin viinialue kuvassa punaisella.

Anjou on viininviljelyalue Ranskassa Länsi-Loiren laaksossa, Angersin kaupungin ympäristössä. Usein Anjou ja sen naapurialue Saumur liitetään puheessa yhteen, varsinkin kun yleinen Anjou-appellaatio kattaa alueen, joka sisältää myös Saumurin kaupungin ympäristöineen.

Anjoun alue on halkaisijaltaan noin 80 km suuruinen. Arvostetuimpana alueena pidetään Angersista etelään sijoittuvaa seutua, jossa kasvavista Chenin Blanc -rypäleistä tuotetaan makeita valkoviinejä. Vaikka nämä viinit ovat vähemmän tunnettuja kuin Sauternesin viinit, niitä tuntevat kuitenkin arvostavat näitä viinejä yhtä paljon. Appellaatiot ovat Coteaux de la Loire Anjou, Coteaux de l'Aubance, Quarts de Chaume, Coteaux de Layon ja Bonnezeaux. Anjoun appellaatio päättyy Angersin länsipuolella Loirejoen rannoille ja halkaisee Pays Nantaisin alueen päättyen Nantesin kaupungin rajoille.

Historia

Chenin Blanc -rypäleitä on viljelty Anjoun alueella Abbaye de Glanfeuilissa 800-luvulta asti. 1100- ja 1200-luvulla alue oli tunnettu makeista valkoviineistään, joita tehtiin Chenin Blanc - ja Chardonnay-rypäleistä. Viinikirva aiheutti katastrofin 1880-luvulla. Viinikirvan tuhojen jälkeen alueelle istutettiin paljon punaista Cabernet Francia sekä Grolleauta, Cabernet Sauvignonia ja Gamayta.

Ilmasto ja maaperä

Anjoun ilmasto on suhteellisen leuto, ja sitä tasapainottavat keskisen Ranskan mantereinen vaikutus idästä ja Atlantin merivaikutus lännestä. Näin vakaassa ilmastossa päivittäinen lämpötilan vaihtelu on vähäistä. Loire-joki aiheuttaa alueen sisäistä vaihtelevuutta ilmastoon

Anjoun alue jakautuu karkeasti kahteen maalajiin: Armorican massiivin hiilipitoisiin kiviin ja liuskeeseen pohjoisessa ja lännessä, sekä selvästi valkoisempaan, kalkkikivipitoiseen maaperään etelässä ja lännessä. Jälkimmäinen maaperä kertoo Anjoun sijaitsevan niin sanotun Pariisin altaan eteläisessä osassa. Maaperä on samanlaista kuin valkoviineistään tutussa Sancerressa 260 kilometriä itään Anjousta. Mahdollista sekaannusta aiheuttaa se, että maalajeja kutsutaan nimillä Anjou Blanc ja Anjou Noir; tumma Anjou Noir -maaperä sattuu olemaan ihanteellinen Anjou Blanc -viinejä varten. Pieni rautapitoisuus tällä alueella antaa mahdollisuuden Anjou Rouge -viineille. Liuskekiveä on myös alueen viinitarhoilla sekä paikallisten kirkkojen ja julkisten rakennusten katoilla; liuskekiven tuotanto on toinen alueen teollisuuden päähaaroista.

Lajikkeet ja viininvalmistus

Kuivaa valkoviiniä ja punaviiniä tehdään myös Angersista etelään sekä pohjoispuolella harvemmalla viljelyalueella. Savennieres (osa-alueet Coulee de Serrant ja La Roche aux Moines) tuottaa kuivia Chenin Blanc -viinejä. Tätä täydentävät kuivat, mausteiset punaiset viinit, jotka valmistetaan Cabernet Francista Anjou Villagessa ja Brissacissa. Viinitilat tällä alueella eivät tuota pelkästään Anjou-viinejä, vaan myös Muscadetin ja Coteaux Ancenisin (Pays Nantaisin ala-alueita) nimikkeillä tunnettuja viinejä.

Läntinen Loire tunnetaan roseeviineistä ja Chenin Blanc -viineistä. Historiallisesti sen maine perustui sekoitettuihin, hieman makeisiin vaaleanpunaisiin viineihin, jotka on tehty Grolleau Noir- ja Grolleau Gris -rypäleistä, mutta tämä on muuttunut 1900-luvun lopun ja 2000-luvun aikana. Puolimakeita roseeviinejä tehdään silti Cabernet d'Anjoun ja Rose d'Anjoun tuotenimillä, mutta suuntaus on kohti kuivempaa, vakavasti otettavampaa roseeviiniä. Kehitys on johtanut Grolleau-rypäleiden istutusalan pienenemiseen.

Anjoun alueella tehdään myös kuohuviiniä, jota on tuotettu eri nimillä viime vuosikymmenten aikana. Ne käsittävät Fines Bulles'n, Petillantin ja Mousseux'n viinit, joista viimeinen on kuohuviinin yleisin ja virallisin nimitys. Sauvignon Blancia ja Chardonnaytä käytetään näissä viineissä pienissä määrin (korkeintaan 20 prosenttia) täydentämään hallitsevaa Chenin Blancia. Viljelyksistä käytetään nykyisin kuohuviinien tuotantoon suunnilleen 173 eekkeriä.

Appellaatiot

• Anjou Blanc
• Savennières