Siirry sisältöön

Anita Pallenberg

Wikipediasta
Anita Pallenberg
Anita Pallenberg poikansa Marlonin kanssa vuonna 1970
Anita Pallenberg poikansa Marlonin kanssa vuonna 1970
Henkilötiedot
Syntynyt6. huhtikuuta 1942
Rooma
Kuollut13. kesäkuuta 2017 (75 vuotta)
Lontoo
Ammatti malli, näyttelijä
Puoliso Keith Richards
Lapset Marlon Richards, Angela Dandelion Richards, Tara Richards
Näyttelijä
Merkittävät roolit Barbarella (1968), Performance (1970)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Anita Pallenberg (6. huhtikuuta 1942 Rooma – 13. kesäkuuta 2017[1] Lontoo) oli italialainen supermalli, muotisuunnittelija ja näyttelijä. Hän oli usein otsikoissa yksityiselämänsä ja päihteiden käyttönsä takia.[2][3]

Pallenberg tunnettiin myös yhteydestään The Rolling Stones -yhtyeeseen 1960- ja 1970-luvuilla. Hän seurusteli sekä yhtyeen kitaristin Brian Jonesin kanssa ja myöhemmin lauluntekijän, kitaristi Keith Richardsin kanssa. Richards on kutsunut Pallenbergiä taiteellisen innoituksen lähteeksi, muusaksi. Tämän mukaan useat Rolling Stonesin kappaleet kertovat Pallenbergistä..[2]

Nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anita Pallenberg syntyi vuonna 1942 varakkaaseen, saksalaiseen perheeseen Roomassa. Hänen äitinsä oli Elfriede Paula Wiederhold, saksalainen sihteeri, ja hänen isänsä oli Arnold Pallenberg.[4] Anita Pallenberg kasvoi lapsuutensa Roomassa Italiassa, missä hänen isänsä omisti matkatoimiston, ja Saksassa, minne hänet lähetettiin isänsä pyynnöstä sisäoppilaitokseen.[5]

Tultuaan 16 vuotiaana, erotetuksi koulusta huonon käytöksen vuoksi, Anita asui Münchenissä, missä hän opiskeli taidekoulussa, ja myöhemmin Roomassa, missä hän vietti aikaa Ihana elämä -elokuvan kuvauksissa.[5],[6] Pallenberg matkusti lopulta New Yorkiin, missä hän tutustui Andy Warholin taiteilijapiireihin[7][4][5]

Suhde Brian Jonesin kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1965 Anita Pallenberg työskenteli mallina ympäri Eurooppaa. Hän tapasi Rolling Stones yhtyeen kitaristin Brian Jonesin, yhtyeen Münchenin-konsertissa Zirkus Krone-Baussa 14. syyskuuta 1965.[6] Anita Pallenberg tarjosi yhtyeen jäsenille hasista, mutta he sanoivat, etteivät voi polttaa ennen konserttia, mutta Brian Jones kutsui hänet hotellihuoneeseensa konsertin jälkeen. Pallenberg aloitti silloin myrskyisän suhteen kitaristi Jonesin kanssa ja muutti pian Lontooseen asumaan tämän luokse.[2]

Pariskunnan asunto oli svengaavan Lontoon keskuksia, jossa heidän ystävät, kuten muut Rolling Stonesin jäsenet sekä laulaja, näyttelijä Marianne Faithfull, kokoontuivat viettämään aikaansa musiikin ja erilaisten psykedeelisten huumeiden parissa.[6] Pallenberg ja Brian Jones aiheuttivat vuonna 1966 myös kohua mediassa, kun pariskunnasta ilmestyi julkisuuteen valokuvia missä Jones oli pukeutunut natsiunivormuun.[3]

Anita jatkoi mallin töitä, kunnes hänet löysi kuuluisa saksalainen elokuvaohjaaja Volker Schlöndorff,[8] joka ohjasi hänen ensimmäisen elokuvan Verentahrimat rahat, (Mord und Totschlag, 1967) Pallenberg esitti elokuvan pääosan, kun taas Brian Jones teki yhdessä Led Zeppelinin kitaristin Jimmy Pagen kanssa elokuvan musiikin. Pallenbergin ja Brian Jonesin suhde oli alusta saakka myrskyisä, mutta lopulta huumeiden astuessa kuvaan siitä tuli myös erittäin väkivaltainen. Jonesin tiedetään pahoinpidelleen Pallenbergiä.[6][2]

Suhde Keith Richardsin kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rolling Stonesin toisen kitaristin, Keith Richardsin on sanottu pelastaneen Pallenbergin Jonesin kynsistä. Keith Richards on sanonut, että kun hän tapasi Anitan ensimmäisen kerran: ”Anita tiesi kaiken ja osasi sanoa sen viidellä kielellä. Hän pelotti minut kuoliaaksi.”[5] Keith Richardsista ja Anita Pallenbergistä tuli tiivis pari vuonna 1967, kun Richards ja Pallenberg pakenivat yhtyeen yhteiseltä lomamatkalta Marokosta, jättäen Jonesin lomailemaan yksin.[6][2]

Richardsin kanssa Pallenberg muodosti parisuhteen, joka kesti 12 vuotta. Pallenberg ja Richards saivat yhdessä kolme lasta: Marlonin (s. 10.8.1969), Angelan (aik. Dandelion) (s. 17.4.1972) ja Taran (s. 26.3.1976), joka syntyi sairaana ja kuoli hyvin pian sairaskohtaukseen 6.6.1976.[2][5]

Keith Richards on kutsunut Pallenbergiä muusaksi, taiteellisen innoituksen lähteeksi, josta useat Rolling Stonesin kappaleet kertovat.[7] Tunnetuin esimerkki on vuonna 1969 Let It Bleed -albumilla julkaistu rakkauslaulu ”You Got the Silver,” jonka Keith Richards on omistanut Anita Pallenbergille.[6] Ollessaan Keith Richardsin kanssa suhteessa Anita Pallenbergilla oli syrjähyppy Rolling Stonesin laulajan Mick Jaggerin kanssa elokuvan Performance (1970) kuvauksien aikana, jossa kumpikin näytteli. Pallenberg itse on sanonut tapahtuneen ”menevän metodinäyttelemisen piikkiin”.[3]

Pallenbergin ja Keith Richardsin suhde päättyi vuonna 1979.[4] Eroon vaikutti, sekä kasvava huumeidenkäyttö, mutta myös Scott Cantrell nimisen miehen yllättävä kuolema.

Murhasyyte

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

17-vuotias Scott Cantrell kuoli epäselvissä olosuhteissa Anita Pallenbergin ja Keith Richardsin yhteisessä asunnossa, New Yorkin Lewisborossa . Cantrell ampui itseään kuolettavasti päähän 20. heinäkuuta 1979 pelatessaan Richardsin aseella venäläistä rulettia.[7] Pallenberg oli tapahtumahetkellä paikalla, ja häntä epäiltiin aluksi murhasta, mutta hänet todettiin myöhemmin syyttömäksi tapahtuneeseen. Pallenberg on kertonut Scott Cantrellin kuoleman olleen viimeinen pisara suhteessaan Keith Richardsin kanssa. Keith Richards otti eron saatuaan tietää kuolleesta pojasta makuuhuoneessaan.[2][3]

Imago ja maine

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anita Pallenbergilla oli mediassa voimakkaan naisen imago, koska hän oli tekemisissä rock-musiikin "pahojen poikien," Rolling Stonesin kanssa. Pallenbergia on mediassa kutsuttu "kuudenneksi Rolling Stonesin jäseneksi."[9] Hän oli tunnettu myös näyttävästä pukeutumisestaan ja koruistaan. Lisäksi Anita oli usein vastuussa miesystäviensä puvustamisesta.[6] Keith Richardsin nykyään jo legendaariseksi noussut merirosvotyyli on pitkälti Pallenbergin luomus. Pallenbergin vaatteita ja asusteita oli vaihdellen eri Rolling Stones jäsenien yllä yhtyeen valokuvissa 70-luvulla.[6][2]

1970-luvun lopulla Pallenberg oli kiinnostunut New Yorkin punk rock musiikista ja hän seurusteli Television yhtyeen kitaristin Richard Lloydin kanssa. Pariskunta liikkui New Yorkin yöelämässä, punk-klubeissa kuten CBGB ja Max's Kansas City.[10] On kerrottu, että Anita Pallenberg esitteli myös Keith Richardsille punk-kulttuuria ja se olisi saattanut vaikuttaa myös Rolling Stonesin 1970-luvun levytyksiin.[2]

Paluu parrasvaloihin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anita Pallenberg raitistui vuonna 1987. Hän kuvaili raitistumista sanoen ”Olin pitkään kotelossa kuin perhonen. Luultavasti sen ansiosta olen säilyttänyt lapsenomaisuuteni. Huumeet pysäyttävät henkisen kasvun, ja kun niiden käyttämisen lopettaa, on tavallaan 17-vuotias”.[5]

1990-luvulla Anita Pallenberg palasi takaisin parrasvaloihin. Hän alkoi taas työskennellä mallina, ja hän teki silloin tällöin pieniä rooleja elokuvissa ja televisiossa. [8][7]Pallenberg vieraili esimerkiksi brittiläisessä TV-komediasarjassa Todella upeeta, jossa hän esitti pirun kaltaista hahmoa ja Marianne Faithfull puolestaan toimi enkelin osassa leikitellen vanhalla käsityksellä siitä, että Pallenberg oli ns. paha tyttö ja Marianne ns. kiltti tyttö, kuten monissa Rolling Stones -anekdooteissa väitetään.[6]

Elämän viimeiset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämänsä loppupuolella Anita Pallenbergia pidettiin muotimaailman ikonina, etenkin supermalli Kate Mossin toimesta, joka perusti oman tyylinsä Pallenbergin 1960-luvun tyyliin.[7][8] Pallenberg oli kierrätysmuotityylin edelläkävijä ja 1990-luvun lopulla hän toimi inspiraationa ja satunnaisena avustajana Cheap Date -lehdessä, joka keskittyi kirpputorilöytöihin.[11] Hän työskenteli toisinaan myös DJ:nä julkisuuden henkilöiden juhlissa.[4] Pallenberg opiskeli vaatesuunnittelua ja vesivärimaalausta. Hänellä oli pieni talo Italiassa Rooman eteläpuolella, ja hän harrasti kotitarveviljelyä siirtolapuutarhapalstalla Chiswickssä.[5] Hänellä oli myös asunto Lontoon Chelseassa, ja hän vietti aikaansa niin New Yorkissa kuin Euroopassakin.[5]

Anita Pallenberg kuoli Lontoossa tiistaina 13. kesäkuuta 2017 hepatiitti C:n aiheuttamiin komplikaatioihin. Hän oli 75-vuotias.[11]

Vuonna 2024 hänen elämästä julkaistiin pitkä dokumenttielokuva Catching Fire: The Story of Anita Pallenberg.[8][7]

Filmografia (näyttelijänä)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Verentahrimat rahat (Mord und Totschlag, 1967)
  • Tirkistelijä (Wonderwall, 1968)
  • Barbarella (1968)
  • Candy (1968)
  • Dillinger è morto (1969)
  • Michael Kohlhaas – Der Rebell (1969)
  • Performance (1970)
  • Umano non umano (1972)
  • Berceau de cristal (1976)
  • Rakkaus on paholainen (Love is the Devil, 1998)
  • Hideous Man (2002)
  • Mister Lonely (2007)
  • Chéri (2009)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pat Saperstein: Anita Pallenberg, Actress and Longtime Girlfriend of Keith Richards, Dies at 73 Variety. 14.6.2017. Viitattu 14.6.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i Bockris, Victor: Keith Richards. Omnibus Press, 2002. ISBN 978-0711988682
  3. ↑ a b c d Norman, Philip: Rolling Stones. Suomentanut Anu Kamunen. Jalava, 2003.. ISBN 951-887-300-3
  4. ↑ a b c d Wells, Simon: She's a Rainbow: The Extraordinary Life of Anita Pallenberg. Omnibus Press, 2020. ISBN 1785588451
  5. ↑ a b c d e f g h Barber, Lynn: Lady Rolling Stone 24.2.2008. The Guardian. Viitattu 1.8.2024.
  6. ↑ a b c d e f g h i Faithfull, Marianne & Dalton, David: Elämäni Rock'n'roll. Suomentanut Jaana Kapari. Tammi, 1995. ISBN 951-31-0576-8
  7. ↑ a b c d e f Liebman, Lisa: Anita Pallenberg, Original Rock Goddess, Finally Gets Her Own Spotlight 3.5.2024. Vanity fair. Viitattu 2.2.2025.
  8. ↑ a b c d Bradshaw, Peter: Catching Fire: The Story of Anita Pallenberg review – rockn’roll ‘muse’ in the spotlight 15. 5. 2024. The Guardian. Viitattu 1.8. 2024.
  9. ↑ Sanchez, Tony: Up and Down With the Rolling Stones. Blake Publishing, 2001. ISBN 978-0905846910
  10. ↑ McNeil, Legs & McCain, Gillian: Please Kill Me: The Uncensored Oral History of Punk. Penguin Books, 1997.
  11. ↑ a b Hodgkinson, Will: Anita Pallenberg: more rock’n’roll than the Stones 17.6.2017. The Times. Viitattu 30.7.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Anita_Pallenberg&oldid=23588628”