Andrewsarchus
| Andrewsarchus mongoliensis | |
|---|---|
 |
|
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | †Mesonychia |
| Heimo: | †Triisodontidae |
| Suku: | †Andrewsarchus |
| Laji: | mongoliensis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Andrewsarchus oli suuri maanisäkäs, joka eli Mongoliassa noin 40–34 miljoonaa vuotta sitten eoseenikaudella. Se oli peto, joka luultavasti etsi ennemmin raatoja kuin saalisti itse. Andrewsarchus kuului Mesonychia-lahkoon, joiden lajit olivat mitä luultavimmin yksineläjiä, koska niiden luita ei ole löydetty kuin yksittäin.
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Andrewsarchuksen luokittelu on kiisteltyä fossiilien niukkuuden takia. Yleensä se luokitellaan lahkoon Mesonychia ja heimoon Triisodontidae. On myös ehdotettu että se olisi sukua entelodonteille. Samaan aikaan Andrewsarchusin kanssa eli Paratriisodon. Se tunnetaan vain hampaista kiinalaisesta Lushi-muodostumasta ja se on luokiteltu heimoon Arctocyonidae. Hampaiden perusteella se oli Andrewsarchuksen kokoa ja Paratriisodon oli ehkä sen synonyymi.
Löytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Andrewsarchuksen kallo löydettiin vuonna 1923, kun yhdysvaltalaisen American Museum of Natural History -museon retkikunta lähti Mongoliaan etsimään fossiileja. Matkalla löydettiin muun muassa ensimmäiset löydetyt dinosauruksen munat ja monia muita merkittäviä havaintoja. Andrewsarchuksen löysi kiinalainen paleontologi Kan Chuen Pao, joka huomasi sen täydellisen kallon Irden Mannah -nimisellä taukopaikalla. Kallo oli 83 senttiä pitkä ja 56 senttiä leveä.
Laji sai nimensä retkikuntaa johtaneen paleontologi Roy Chapman Andrewsin mukaan. Koko nimi on Andrewsarchus mongoliensis, joka tarkoittaa "Andrewsin mongolialaista johtajaa" (kreikankielen ἀρχός (archos) = johtaja, komentaja).
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Andrewsarchuksen kallosta päätellen eläin oli noin 3,82 metriä pitkä ja 1,89 metriä korkea. Se painoi uusimpien arvioiden mukaan 600 - 1000 kiloa. Andrewsarchus olikin kooltaan maapallon suurin maalla elävä petonisäkäs. Sen suuret ja terävät hampaat soveltuivat luiden ja kilpikonnan kuorien murskaamiseen sekä lihan leikkaamiseen. Se ei luultavasti ollut aktiivinen saalistaja vaan pikemminkin raadonsyöjä tai kaikkiruokainen
Elokuvassa Muinaisten petojen matkassa se kuvataan suurena susimaisena petona.
Sen leuat vaikuttavat varsin heikoilta, kulmahampaat ovat pienet verrattuna muihin hampaisiin ja kuono on pitkä ja kapea. Koon ja näiden ominaisuuksien perusteella sitä voidaan verrata spinosaureihin. Andrewsarchus eli ehkä niiden tavoin jokien ja järvien rannoilla ja söi rannalle huuhtoutuneita eläimiä ja kaloja.
Andrewsarchuksella oli mahdollisesti sorkat, eikä kynsiä, toisin kuin nykyisillä petonisäkkäillä ja se olikin lähempää sukua sorkkaeläinten ja ennen kaikkea varhaisten valaiden esi-isille. Valaiden uskotaankin kehittyneen andrewsarchuksen kaltaisista mesonychidae-heimon jäsenistä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Haines, Tim & Chambers, Paul: Esihistoriallinen eläinmaailma, s. 181. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7276-7.
