Andrewsarchus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Andrewsarchus mongoliensis
Fossiili: Eoseeni
Andrewsarchus DB.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Mesonychia
Heimo: Triisodontidae
Suku: Andrewsarchus
Laji: mongoliensis
Kaksiosainen nimi
Andrewsarchus mongoliensis
Pao, 1923
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Andrewsarchus Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Andrewsarchus Commonsissa

Andrewsarchus oli suuri maanisäkäs, joka eli Mongoliassa noin 40–34 miljoonaa vuotta sitten eoseenikaudella. Se oli peto,joka luultavasti etsi ennemmin raatoja kuin saalisti itse. Andrewsarchus kuului mesonychia-heimoon,joiden lajit olivat mitä luultavimmin yksineläjiä,koska niiden luita ei ole löydetty kuin yksittäin.

Löytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andrewsarchus löydettiin vuonna 1923 kun American Museum of Natural History -museon retkikunta lähti Mongoliaan etsimään fossiileja, matkalla löydettiin muun muassa ensimmäiset löydetyt dinosauruksen munat ja monia muita merkittäviä löytöjä. Andrewsarchuksen löysi kiinalainen paleontologi Kan Chuen Pao, joka huomasi sen täydellisen kallon Irden Mannah nimisellä taukopaikalla, laji sai nimensä retkikuntaa johtaneen paleontologi Roy Chapman Andrewsin mukaan. Koko nimi on Andrewsarchus mongoliensis ja sen nimi tarkoittaa "Andrewn mongolialaista johtaja".

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andrewsarchuksen kaikki piirteet on jouduttu päättelemään kallosta joka on ainoa tähänastisista löydöistä. Kallo on yli metrin pituinen, minkä perusteella se oli arviolta 5–6 metriä pitkä. Se oli hyvin raskastekoinen ja painoi todennäköisesti 1–2 tonnia eli pienen sarvikuonon verran. Andrewsarchus olikin kokonsa ansiosta maapallon suurin maalla elävä petonisäkäs. Muuten Andrewsarchus muistutti sutta tai hyeenaa, joiden tapaan se lienee elänyt. Hartiakorkeus on todennäköisesti ollut vähintään kaksi metriä. Andrewsarchuksella oli mahdollisesti sorkat, eikä kynsiä, toisin kuin nykyisillä petonisäkkäillä ja se olikin lähempää sukua sorkkaeläinten ja ennen kaikkea varhaisten valaiden esi-isille. Valaiden uskotaankin kehittyneen andrewsarchuksen kaltaisista mesonychidae-heimon jäsenistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ Haines, Tim & Chambers, Paul: Esihistoriallinen eläinmaailma, s. 181. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7276-7.