Andrea Sacchi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Marattan maalaama muotokuva Andrea Sacchista

Andrea Sacchi (30. marraskuuta 159921. kesäkuuta 1661) oli italialainen taidemaalari tyylisuuntanaan klassismi. Hän syntyi Nettunossa ja kuoli Roomassa.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sacchin isä Benedetto oli myös maalari, mutta hänen osaamisensa ei ollut kovin kattavaa. Benedetto opetti aluksi poikaansa,lähde? mutta tämän kehityttyä paremmaksi Sacchi sai opettajakseen osaavamman taiteilijan Francesco Albanin, jonka luona oli Bolognassa. Kun Sacchi palasi Roomaan vuonna 1621 hän työskenteli siellä loppuikänsä, käyden vain lyhyillä matkoilla Pohjois-Italiassa ja vuonna 1640 Pariisissa. Uransa alkuaikoina mesenaatti Antonio Barberini auttoi Sacchia tilaamalla tämän taidetta Rooman kirkkoihin.

Sacchin Bolognalainen koulutus sai tämän kiintymään klassismiin ja väreihin. Sacchi tutki myös Rafaelin maalauksia, ja Rafaelin taiteen vaikutus näkyykin useassa Sacchin töistä vahvasti. Hän matkusti myös Parmaan ja Venetsiaan tutkiakseen Antonio da Correggion taidetta. Kaksi Sacchin merkittävää kanvaasityötä ovat alttaritauluja, jotka ovat esillä Pinacoteca Vaticana galleriassa Vatikaanissa.lähde? Sacchi maalasi pääasiassa uskonnollisia maalauksia, mutta teki elämänsä aikana myös muutaman muotokuvan.[1]

Tunnetuimmat teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allegoria de La Divina Sapienza[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allegoria de La Divina Sapienza

Allegoria de La Divina Sapienza (suoraan suom. Jumalallisen viisauden allegoria) on Sacchin vuosina 1629–1633 maalaama fresko Palazzo Barberinissa Roomassa. Se on Sacchin tunnetuin työ, ja se on saanut vaikutteita Rafaelin maalaamista huoneista Vatikaanin Palatsissa (Stanze di Raffaello). Toisen saman nimisen freskon on maalannut Luca Giordano.

Il miracolo di San Gregorio Magno[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Il miracolo di San Gregorio Magno (suoraan suom. Pyhän Gregory Suuren ihme) on maalattu kanvaasille vuosina 1625–1657. Se on nykyisin Pinacoteca Vaticanassa. Maalauksessa on kuvattu legenda siitä kuinka keisarinna Konstantina pyysi reliikkejä paavi Gregoryltä, niitä kuitenkaan saamatta. Sen sijaan paavi antaa toisen reliikin, jonka arvon todistaa saamalla sen vuotamaan verta.

Visione di S. Romualdo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Visione di S. Romualdo (suoraan suom. Pyhän Romulardin näky) on maalattu valmiiksi vuonna 1631, ja se on myös esillä Pinacoteca Vaticanassa Roomassa. Siinä on kuvattu munkkeja istumassa rauhallisesti taustalla olevan hahmon häipyessä taivaalle.

Maalauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Andrea Sacchi Encyclopaedia Britannica. Viitattu 5.6.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]