Anders Lexell

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Anders Johan Lexell
Disquisitio de investiganda vera quantitate

Anders Johan Lexell (24. joulukuuta 1740 Turku11. joulukuuta 1784 Pietari, Venäjä) oli suomalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä. Venäjällä hänet tunnetaan nimellä Andrei Ivanovitš Leksel. Hänen nimestään on käytetty myös kirjoitusasuja Anders Johann Lexell tai Johann Anders Lexell. Häntä on pidetty suurimpana suomalaisena tieteilijänä, jonka kansainvälinen ura oli huikea.[1]

Lexell opiskeli Turun akatemiassa ja valmistui sieltä 1760. Hän toimi Uppsalassa vuodesta 1763 apulaisprofessorina ja vuodesta 1766 matematiikan professorina. Lexell kutsuttiin 1768 Pietarin tiedeakatemiaan. Hän toimi Pietarin akatemian tähtitieteen professorina vuodesta 1771 ja akateemikkona vuodesta 1783 sekä myös Turun akatemian matematiikan professorina vuosina 1775–1780. Akateemikkona Lexell seurasi aikansa kuuluisinta luonnontieteilijää, sveitsiläissyntyistä Leonhard Euleria. Lexell toimi sokean Eulerin viimeisinä elinvuosina tämän assistenttina ja puhtaaksikirjoittajana.

Lexell saavutti kansainvälistä mainetta erityisesti pallogeometrian ja komeettojen liikkeen tutkijana. Hän laski Charles Messierin löytämän komeetan D/1770 L1 (Lexell) kiertoradan. Tämä komeetta ohitti Maan vuonna 1770 lähempää kuin mikään muu tunnettu komeetta historiassa. Tarkkaa etäisyyttä ei tunneta, mutta sen on arvioitu olleen kolme miljoonaa kilometriä. Lexell laski komeetalla olleen paljon suuremman perihelin ennen kohtaamista Jupiterin kanssa vuonna 1767 ja ennusti komeetan sinkoutumisen kokonaan ulos aurinkokunnan sisäosista sen kulkiessa kaksi kierrosta myöhemmin vuonna 1779 vielä lähempää Jupiteria.

Lexell oli myös ensimmäinen, joka laski Uranuksen kiertoradan pian sen löytämisen jälkeen ja havaitsi kiertoradasta sen olevan planeetta eikä komeetta. Hän myös huomasi, että Uranuksen kiertoradassa on häiriöitä, ja päätteli niiden aiheuttajaksi toisen planeetan (Neptunus), vaikka Neptunuksen sijainnin laskikin vasta paljon myöhemmin Urbain Le Verrier.

Lexellin mukaan on nimetty komeetta D/1770 L1 (Lexell) ja asteroidi 2004 Lexell.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Osmo Pekonen: Kuka on suurin?. Helsingin Sanomat, 10.4.2009, s. D1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • O’Connor, John J. & Robertson, Edmund F.: Anders Lexell MacTutor History of Mathematics archive. (englanniksi)