Andernach

Andernach
vaakuna
Andernach
Koordinaatit: 50°26′N, 7°24′E
Valtio	Saksa
Osavaltio	Rheinland-Pfalz
Piirikunta	Mayen-Koblenzin piirikunta
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	53,34 km²
Korkeus	60 m
Väkiluku (2024)  (31.12.2024)	30 039
– Väestötiheys	563 as./km²
www.andernach.de
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Andernachin sijainti Mayen-Koblenzin piirikunnassa. Pienemmässä kuvassa piirikunnan sijainti Rheinland-Pfalzin osavaltiossa.

Andernach on kaupunki Rheinland-Pfalzin osavaltiossa läntisessä Saksassa. Rein virtaa kaupungin pohjoispuolitse. Asukkaita on noin 30 000.

Maantiede

Andernach sijaitsee 79 kilometriä Mainzista luoteeseen. Erään reittivaihtoehdon mukaan matka autoteitse on 120 kilometriä. Koblenzista etäisyys on 17 kilometriä niin ikään luoteeseen. Andernach koostuu kantakaupungin ohella kaupunginosista Eich (varhaisin asiakirjamaininta 1200-luvulta), Kell (varhaisin asiakirjamaininta 1100-luvulta), Miesenheim ja Namedy (varhaisin asiakirjamaininta noin vuodelta 1200).

Historia

Andernachissa on ollut roomalainen varuskunta 200-luvun puolivälistä, sen kestoa on mahdoton määrittää. 400-luvulla Rooman hallinto Reinillä päättyi ja germaaniset frankit ottivat vallan. Paikalliset romaanista kieltä puhuneet ihmiset vaikuttivat olennaisesti siihen, että siirtyminen myöhäisantiikista varhaiskeskiaikaan sujui kätevästi. He opettivat roomalaisia taitoja uusille, maataloussuuntautuneille ihmisille. Frankit tiedostivat Reinin varren asutuksen strategisesti edulliseksi. 700- ja 1100-lukujen välissä Andernach kehittyi satama- ja kauppapaikkakunnasta kaupunkimaiseksi asutukseksi.

Vuosi 1167 oli käännekohta Andernachin historiassa: keisari Fredrik I lahjoitti keisarillisen kartanon Kölnin arkkipiispa Rainald von Dasselille. Andernach oli siitä asti Vanhan valtakunnan Kölnin vaalipiirin eteläisin alue. Renessanssin mukana alueen kauppa kukoisti. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana 1633 keisarilliset ja espanjalaiset joukot tuhosivat kaupunkia, koska ruotsalaiset olivat valloittaneet sen. Andernach ei ehtinyt toipua kolmikymmenvuotisesta sodasta, kun ranskalaisjoukot tunkeutuivat kaupunkiin Pfalzin sodassa 1689.

Seuraavalla vuosisadalla Andernachin asukkaat joutuivat tuon tuosta ruokkimaan ulkomaisia joukkoja, mikä johti alueen köyhtymiseen. Lokakuussa 1794 Ranskan vallankumousjoukot valtasivat Andernachin, keskiaikainen yhteiskuntajärjestys oli tullut tiensä päähän. Lyhyehköksi jäänyt Ranskan valta päättyi 1815, ja Rheinland päätyi Preussin alaiseksi. Andernach sai uudelleen kaupunkioikeutensa 1857 ja seuraavana vuonna kaupunki sai rautatieaseman. Vuosisadan jälkipuoliskolla kaupunkiin asettui puutavara- ja mallasyrityksiä. Andernachin asukasluku oli vuonna 1912 noin 10 000 ja kaupunki levisi keskiaikaisten muuriensa ulkopuolelle.

Ensimmäinen maailmansota pysäytti suotuisan kehityksen ja sitä seurasi hyperinflaatio ja lama. Vuonna 1933 kansallissosialistit anastivat vallan demokraattisilta enemmistöiltä. Toisen maailmansodan aikana kaupunki tuhottiin osin, mutta historiallinen keskusta säästyi pääosin. Sodan jälkeen Itä-Saksan alueelta paenneita ihmisiä otettiin uusiksi kansalaisiksi. Uusia rakennusalueita aloitettiin ja myös kokonaan uusia kaupunginosia syntyi.

Talous ja liikenne

Andernachin yrityksiä ovat muun muassa LTS Lohmann Therapie-Systeme (lääkeyritys), MASA GmbH (betonilohkokoneet), Mittelrheinische Metallgießerei Heinrich Beyer (keskipakovalu) ja SHD (ohjelmistokehitys). Andernachin rautatieasema on Bahnhof Andernach. Se sijaitsee rataosuudella Köln–Bonn–Koblenz. Bundesstraße 9 ja Bundesstraße 256 risteävät Andernachissa. Lähimmät moottoritiet ovat Bundesautobahn 48 ja Bundesautobahn 61.