Anaïs Nin
| Anaïs Nin | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. helmikuuta 1903 Neuilly-sur-Seine, Ranska |
| Kuollut | 14. tammikuuta 1977 (73 vuotta) Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus | Yhdysvallat |
| Ammatti | Kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tyylilajit | päiväkirja, eroottinen kirjallisuus |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Anaïs Nin (oik. Angela Anaïs Juana Antolina Rosa Edelmira Nin y Culmell, 21. helmikuuta 1903 Neuilly, Ranska – 14. tammikuuta 1977 Los Angeles, Yhdysvallat)[1] oli ranskalais-yhdysvaltalainen, kuubalaisille vanhemmille syntynyt kirjailija, joka kirjoitti romaaneja ja novelleja. Nin tunnetaan erityisesti alkujaan omakustanteina julkaistuista päiväkirjoistaan.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nin syntyi Ranskassa vuonna 1903. Hän muutti vuonna 1914 äitinsä mukana New Yorkiin, missä hän kävi koulua kunnes palasi myöhemmin Eurooppaan. Ninin ensimmäinen julkaistu teos oli D. H. Lawrence: An Unprofessional Study (1932), joka johti elinikäiseen ystävyyteen yhdysvaltalaiskirjailija Henry Millerin kanssa.[1]
Toisen maailmansodan alettua Nin palasi New Yorkiin, missä hän julkaisi omakustanteisesti lisää romaaneja ja novelleja. Ne eivät saaneet kriitikoilta tunnustusta, vaikka moni johtava kirjallisuuden hahmo arvostikin niitä. Vuonna 1966 ilmestynyt ensimmäinen osa hänen päiväkirjoistaan toi hänelle vihdoin mainetta kirjailijana.[1] Päiväkirjat kattavat vuodet 1931–1974.[2] Tietyt sensuroimattomat kohdat hänen päiväkirjoistaan julkaistiin vasta Ninin ja hänen aviomiehensä kuoleman jälkeen. Päiväkirjojen myötä myös Ninin aiempi teos Cities of the Interior (1959) alkoi herättää kiinnostusta.[1]
Ninin kirjallinen tuotanto oli kiisteltyä hänen elinaikanaan ja hänen kuoltuaankin. Moni kriitikko on ihaillut hänen ainutlaatuista naiseuden kuvaustaan, lyyristä tyyliään ja psykologista ymmärrystään. Toiset ovat arvostelleet hänen omasta täyttymyksestään huolehtimista omahyväiseksi ja narsistiseksi. Hänen postuumisti julkaistu teoksensa Erotica (1977) sekä kokoelma tilaustyönä 1940-luvulla tehtyjä eroottisia tarinoita vahvistivat kahtiajakoista suhtautumista häneen.[1]
Philip Kaufman ohjasi vuonna 1990 elokuvan Henry ja June, joka perustuu Ninin varhaisiin päiväkirjoihin.[3]
Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Portaat tuleen. (Ladders to the Fire, 1946). Suomentanut Raija Mattila. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02162-1.
- Vakoilija rakkauden talossa. (A Spy in the House of Love, 1954). Suomentanut Pentti Saarikoski. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01455-2.
- Kuuaurinkojuhla. (Collages, 1964). Suomentanut Raija Mattila. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-02488-4.
- Päiväkirja 1931–1934. (The Diary of Anaïs Nin, 1966). Suomentanut Raija Mattila. Helsinki: Otava, 1977. ISBN 951-1-04492-3.
- Päiväkirja 1934–1939 (1978) ISBN 9511049615
- Erotica (1979) ISBN 9510094528
- Päiväkirja 1939–1944 (1980) ISBN 9511054953
- Pikkulinnut: eroottisia novelleja (1981) ISBN 9513525228
- Päiväkirja 1944–1947 (1982) ISBN 9511067591
- Päiväkirja 1947–1955 (1984) ISBN 9511077988
- Päiväkirja 1955–1966 (1986) ISBN 9511090283
- Pikkulinnut: eroottisia novelleja (1989) ISBN 9512035227
- Päiväkirja 1966–1974 (1989) ISBN 9511094483
- Erotica (1990) ISBN 9510162116
- Henry ja June (1991) ISBN 9510169102
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Anaïs Nin Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Liukkonen, Petri: Anaïs Nin (1903-1977) Authors' Calendar. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Henry & June Elonet.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anaïs Nin Foundationin verkkosivut (englanniksi)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bair, Deirdre: Anais Nin: A Biography. New York: Putnam, 1995. ISBN 0-399-13988-5. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
