Anacaona
| Anacaona | |
|---|---|
 | |
| Syntynyt |
1474 Yaguana, Jaragua, Hispaniola (nykyään Léogâne, Haiti) |
| Kuollut |
noin 1504 Hispaniola |
| Puoliso | Caonabo |
| Ammatti | cacique |
Anacaona (1474 – 1504) oli Haitin Xaraguassa syntynyt naispuolinen runoilija ja taino-heimon cacique (päällikkö). Ennen Kolumbuksen saapumista vuonna 1492 Ayiti, joka nykyisin tunnetaan nimellä Hispaniola (Haiti ja Dominikaaninen tasavalta), oli jaettu viiteen kuningaskuntaan (Xaragua, Maguana, Higuey, Magua ja Marien). Anacaona syntyi päällikköperheeseen ja oli Xaraguan hallitsijan Bohecion sisar.[1][2] Bohecion kuoltua Anacaona nousi Xaraguan uudeksi päälliköksi. Hänen hallintokaudellaan espanjalaiset uudisasukkaat ja Xaraguan alkuperäisasukkaat elivät rinnakkain ja avioituivat keskenään: vielä senkin jälkeen, kun espanjalaiset olivat vanginneet hänen puolisonsa Caonabon, Anacaona yritti järjestää avioliittoa tyttärensä ja espanjalaisen upseerin välille.[3]
Vuonna 1503 saaren kuvernööri Nicolas Ovandó vieraili Xaraguassa. Hän epäili tuolloisten tainopäälliköiden, mukaan lukien Anacaonan, suunnittelevan kapinaa, minkä vuoksi hän vangitutti heidät. Anacaona otettiin kiinni ja hirtettiin.
Varhainen elämä ja perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anacaona syntyi Yaguanassa, Xaraguan pääkaupungissa (nykyinen Haitin Léogâne) vuonna 1474.[4] Hänen nimensä on johdettu tainon kielen sanoista ana, joka tarkoittaa "kukkaa", ja caona, joka tarkoittaa "kultaa" tai "kultaista". Anacaonan veli Bohechío tai Béhéchio oli paikallinen päällikkö ja puoliso Maguanan (nykyään San Juan de la Maguana Dominikaanisessa tasavallassa) kuningas Caonabo.[1][2] Heillä oli yksi tytär, Higuemota, jonka syntymä- ja kuolinaika eivät ole tiedossa.[2]
Kristoffer Kolumbus rantautui Pohjois-Haitille vuonna 1492. Anacaona oli yksi häntä tapaamaan menneistä päälliköistä. Jännittyneiden neuvottelujen keskellä Anacaona neuvoi veljeään ja aviomiestään pitämään yllä rauhanomaisia suhteita eurooppalaisiin.[3] Seuraavana vuonna espanjalaiset sotilaat kuitenkin vangitsivat Anacaonan puolison Caonabon yhdessä muiden tainojohtajien kanssa, koska he epäilivät näiden tuhonneen La Navidadin, Hispaniolan luoteisosan ensimmäisen espanjalaissiirtokunnan. Heidät lähetettiin laivoilla Espanjaan, mutta he kuolivat haaksirikossa matkalla. Legendan mukaan tainot upottivat aluksen vastarintana valloittajille. Kun Caonabo oli vangittu, Anacaona palasi Xaraguaan ja toimi veljensä, päällikkö Bohecion, neuvonantajana. Anacaonalla oli suuri vaikutus veljensä hallintoon, ja kun uusi espanjalainen kuvernööri Nicholas Ovandó saapui Hispaniolaan noin 2 500 miehen kanssa vuonna 1502, Xaragua oli saaren ainoa valloittamaton tainokuningaskunta. Anacaonan korkea asema liittyi mahdollisesti tainojen kulttuurissa perinteisesti vallinneeseen matrilineaariseen hallintojärjestelmään.[1][2]
Vuonna 1498 Bohecio kohtasi Kristoffer Kolumbuksen veljen Bartolomeo Colombon, Santo Domingon kaupungin perustajan, joka saapui joukkoineen Xaraguaan. Anacaonan neuvomana Bohechío päätti tunnustaa katolisten monarkkien vallan taistelun sijaan ja sitoutua maksamaan kruunulle puuvillaa, leipää, maissia, kalaa ja muita tuotteita. Bohecion kuoltua Anacaonasta tuli uusi cacique.[2]
Vangitseminen ja kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syksyllä 1503 kuvernööri Nicolas Ovandó joukkoinen tuli vierailulle Xaraguaan, missä heidät otettiin vastaan ylenpalttisesti. Vaikka vastaanotto oli tarkoitettu tervetulotoivotukseksi, espanjalaiset pitivät sitä lähinnä häiriönä. Ovandó joukkoineen kuvitteli Anacaonan ja tainopäälliköiden suunnittelevan kapinaa, minkä vuoksi hän teeskenteli järjestävänsä vastavuoroiset juhlat. Kyseessä oli kuitenkin ansa, ja tainopäälliköiden saavuttua Ovando antoi espanjalaisille merkin hyökätä heidän kimppuunsa. Talo sytytettiin tuleen ja kahdeksankymmentä tainojohtajaa tapettiin. Vaikka Anacaona säästettiin aluksi, lopulta myös hänet otettiin kiinni. Syyskuussa 1503 Anacaona tuotiin Santo Domingoon ja oikeudenkäynnin jälkeen hirtettiin julkisesti. Hänen paljas ruumiinsa jätettiin riippumaan varoitukseksi tainoille. Anacaona oli kuollessaan vain 29-vuotias.[1][2][3]
Jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anacaona tunnettiin myös runoilijana ja säveltäjänä, minkä vuoksi hän esiintyy usein karibialaisessa nykytaiteessa ja kirjallisuudessa. Haitin Léogânessa on häntä esittävä patsas, ja Karibian korkein rakennus Torre Anacaona 27 on nimetty hänen mukaansa.[5] Hänestä kertovat myös puertoricolaisen laulajan Cheo Felicianon salsakappale Anacaona[6] ja Alfred Tennysonin kirjoittama romanttinen runo.[1]
Kirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The Royal Diaries series, Anacaona: Golden Flower, Haiti, 1490 by Edwidge Danticat
- La Reine Taíno d'Ayiti" by Maryse N. Roumain, PhD.
Musiikissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- "Anacaona" (Ansy ja Yole Dérose)
- "Anacaona" (Tite Curet Alonso)
- "Anacaona" (Irka Mateo)
- "Anacaona" (Cheo Feliciano)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Anacaona occult-world.com. Viitattu 16.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f The History Of The Queen Anacaona museoanacaona.com. Viitattu 16.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c A Woman to Know: Anacaona awomantoknow.substack.com. Viitattu 16.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Hall, Michael R.: Historical Dictionary of Haiti, s. 158. Scarecrow Press, 2012. ISBN 9780810878105. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.12.2020). (englanniksi)
- ↑ Tallest buildings in the Dominican Republic. emporis.com. Viitattu 16.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Anacaona: Cheo Feliciano. lyrics.com. Viitattu 16.12.2020.
| ||||||||||
