Amoral

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee yhtyettä. Filosofisesta näkökannasta katso amoralismi.
Amoral
Amoral Tuska-festivaaleilla vuonna 2012.
Amoral Tuska-festivaaleilla vuonna 2012.
Tiedot
Toiminnassa 1997–2017
Tyylilaji tekninen death metal, melodinen black metal, progressiivinen metalli
Kotipaikka SuomiHelsinki, Suomi
Laulukieli englanti
Jäsenet

Ben Varonkitara
Juhana Karlssonrummut
Pekka Johanssonbasso
Ari Koivunenlaulu
Masi Hukarikitara, koskettimet
Niko Kalliojärvikitara, murina

Entiset jäsenet

Silver Ots, kitara (1997–2010)
Matti Pitkänen, laulu (1997–2001)
Erkki Silvennoinen, basso (2004–2007)
Ville Sorvali, basso (2001–2004)

Levy-yhtiö

Spinefarm, 2004–2009
Imperial Cassette, 2011–2016

Aiheesta muualla
Kotisivut

Amoral oli helsinkiläinen metalliyhtye. Amoral on julkaissut seitsemän albumia, joita yhdistävät vahvat kitarariffit ja tekninen, progressiivinen kokeileva ote. Kolme ensimmäistä albumia (2004–2007) ovat teknistä thrash- ja deathmetallia. Seuraavalla kahdella albumilla (2009–2011) tyyli muuttui melodisemmaksi hyödyntäen runsaasti rock-elementtejä. Kaksi viimeistä julkaisua (2014–2016) ovat jo vahvasti progressiivisia konseptialbumeita. [1][2][3][4][5][6][7] Amoral on esiintynyt laajasti ympäri Suomea, Eurooppaa ja Aasiaa. Yhtye esiintyi viimeisen kerran tammikuussa 2017.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amoral soitti alun perin thrash-covereita aloittaessaan vuonna 1997. Vuonna 2000 yhtyeen perustajat Ben Varon, Silver Ots ja Juhana Karlsson alkoivat panostaa yhtyeeseen tosissaan ja säveltää omia kappaleita. Uutta verta yhtyeeseen toivat laulaja Matti Pitkänen ja basisti Ville Sorvali. Ensimmäinen demo, Desolation, ilmestyi vuonna 2001. Tämän jälkeen Matti Pitkänen siirtyi syrjään ja laulajan paikan otti Niko Kalliojärvi. Vuoden 2002 Other Flesh -demon jälkeen yhtye solmi levytyssopimuksen englantilaisen Rage of Achilles -levy-yhtiön kanssa.

Wound Creations[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amoralin esikoisalbumin Wound Creationsin valmistuttua vuonna 2004 basisti Ville Sorvali jätti yhtyeen keskittyäkseen toiseen yhtyeeseensä Moonsorrow’hin ja muihin velvoitteisiinsa. Erkki Silvennoinen liittyi yhtyeeseen korvaamaan Sorvalin. Pian tämän jälkeen sopimus Rage of Achilles -levy-yhtiön kanssa purettiin ja ennen pitkää Amoral siirtyi suomalaisen Spinefarm Recordsin Spikefarm-levymerkin suojiin.

Ennen vuodenvaihdetta 2005 Wound Creations julkaistiin uudestaan, ja painokseen lisättiin bonusraidaksi uudelleen äänitetty versio kappaleesta ”Metamorphosis”, joka ilmestyi ensi kerran Desolation-demolla. Albumi sai pääasiassa myönteisiä arvosteluja ympäri maailmaa, ja sen julkaisemisen jälkeen yhtyeen konserttimäärät kasvoivat. Amoralin suosiota kasvatti myös kevään 2005 Euroopan-kiertue yhdessä suomalaisen Finntrollin ja ruotsalaisen Naglfarin kanssa.

Decrowning[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä ilmestyi Amoralin toinen studioalbumi, Decrowning, joka sai myös positiivisen vastaanoton. Amoralin ensimmäinen musiikkivideo tehtiin albumin kakkosraidasta ”Lacrimal Gland”. Tämän jälkeen Amoral teki laajamittaisen Euroopan-kiertueen yhdessä ruotsalaisen Dark Funeralin ja jo edellisellä kiertueella tutuksi tulleen Naglfarin kanssa.

Reptile Ride[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amoralin kolmas pitkäsoitto, Reptile Ride, ilmestyi vuonna 2007. Kappaleesta ”Leave Your Dead Behind” julkaistiin myös single ja kuvattiin yhtyeen toinen musiikkivideo. Julkaisuviikollaan Reptile Ride nousi Suomen albumilistalla sijalle 5. Loka–marraskuussa 2007 yhtye kiersi Eurooppaa Northerin ja Dronen kanssa.

Reptile Ride-albumin jälkeen Amoral koki jälleen muutamia miehistönvaihdoksia. Heinäkuussa 2007 basisti Erkki Silvennoinen jätti yhtyeen keskittyäkseen muihin projekteihin. Hänen tilalleen tuli jo aikaisemmissa esiintymisissä Silvennoista paikannut Pekka Johansson toukokuussa 2008. Heinäkuussa 2008 myös laulaja Niko Kalliojärvi poistui kokoonpanosta todeten avoimessa kirjeessään syyksi motivaation puutteen. Marraskuussa 2008 yhtye ilmoitti uudeksi laulajakseen Idols-kilpailun vuonna 2007 voittaneen Ari Koivusen.[8][9]

Show Your Colors[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amoralin neljäs albumi Show Your Colors ilmestyi 6.5.2009. Rock- ja metallielementtejä hyödyntävä albumi poikkesi vokaaleiltaan ja melodisempana edeltäjistään suuresti aiheuttaen paljon huomiota etenkin metallimusiikkiharrastajien palstoilla niin Suomessa kuin Euroopassa. Albumin ensimmäinen single ”Year of the Suckerpunch” sai ensisoittonsa radiossa 16. tammikuuta 2009. Levyn toinen single radiosoittoon oli Gave Up Easy. Molemmista singleistä on julkaistu musiikkivideot. ”Year of the Suckerpunch” oli Ylex Himotuimmat soittolistan eniten soittotoiveita saanut kappale vuonna 2009 [10]. Show Your Colors on julkaistu myös Isossa Britanniassa, Saksassa, USA:ssa, Kanadassa ja Japanissa. Show Your Colors sijoittui kotimaisten albumeiden sarjassa sijalle 5. Finnish Metal Awards 2009 äänestyksessä, jossa Amoral sijoittui kaikissa muissakin mahdollisissa sarjoissa kymmenen joukkoon[11].

Yhtye kiersi 7. lokakuuta – 7. marraskuuta 2009 Amorphisin ja Before the Dawnin kanssa 13 eri Euroopan maassa.

Beneath[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2009 Amoral ilmoitti kotisivullaan alkaneensa työstää viidettä albumiaan [12]. Vuoden 2010 alussa Silver Ots [13] erosi bändistä. Syiksi mainittiin motivaation puute sekä halu keskittyä muihin asioihin. Amoralin pitkäaikainen "6.jäsen" valokuvaaja ja kitaristi Valtteri Hirvonen toimi korvaavana kitaristina vuoden 2010 bändin etsiessä vakituista seuraajaa Silver Otsille. Tammikuun lopussa 2011 Amoral julkisti uudeksi kitaristikseen Masi Hukarin, [14] joka pääsi suoraan levytysstudioon toteuttamaan Amoralin viidettä albumia. Näin bändi sai ensimmäistä kertaa toisen lead-kitaristin. Masi osallistuu myös musiikin säveltämiseen Ben Varonin rinnalla.

Beneath ilmestyi 26.10.2011 (Imperial Cassette). Levyn japanilainen painos ilmestyi 19.10.2011. Beneath julkaistiin Pohjois-Amerikassa 14.02.2012 (The End Records) ja Venäjällä 27.03.2012 (Fono Records). Levyn kansitaide on espanjalaisen taiteilijan Marta Naelin käsialaa. Beneathin ensimmäinen hard rocktyylinen single "Same Difference" julkaistiin 17. toukokuuta. Toinen ennakkojulkaistu kappale levyltä oli "(Wont Go) Home, jossa kuultiin Ari Koivusen ensimmäiset levytetyt örinävokaalit. Toinen single "Silhouette" sai ensisoittonsa Radio Rockin Iltavuorossa 3.lokakuuta. Albumin musiikkivideot on tehty kappaleista "Silhouette" ja ”Wrapped In Barbwire]. Beneath valittiin Finnish Metal Awardsissa 4. parhaaksi kotimaiseksi levyksi, Ari Koivunen 4.parhaaksi vokalistiksi, Ben Varon 5. parhaaksi soittajaksi ja Amoral 5. parhaaksi bändiksi, myös kansitaide ylsi 5.sijalle.

Amoral soitti Amerikan debyyttinsä 15.03.2012 SXSW-tapahtumassa Austinissa, Teksasissa. 23.05.2012 Amoral esiintyi ensimmäistä kertaa Kiinassa, Mao Live Housessa Shanghaissa. Kiinan keikan jälkeen Amoral soitti 26.5.2012 Japanissa Tokion Liquid Room:ssa Insomniumin, Profane Omenin ja Swallow The Sun:n kanssa Finnish Fest 2012 Metal Attack -tapahtumassa sekä Nagoyassa Owari Metal Festivaleilla 27.5.2012. Kesällä 2012 yhtye esiintyi rockfestivaaleilla Suomessa. Syksyllä 2012 Amoral suuntasi mittavalle Bearers of the Sword -kiertueelle Eurooppaan Ensiferumin lämmittelybändinä Profane Omenin kanssa[15].

Amoral esiintyi keväällä 2013 Filippiineillä Pulp Summer Slam- festivaaleilla ja Kiinassa Pekingin ja Shanghain Midi -festivaaleilla.

Fallen Leaves & Dead Sparrows[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amoral aloitti kuudennen albuminsa Fallen Leaves & Dead Sparrows työstämisen kesällä 2012.[16] . Albumin äänitykset alkoivat maaliskuun alussa 2013 [17] . Albumi julkaistiin Suomessa ja samalla digitaalisessa muodossa maailmanlaajuisesti helmikuussa 2014. Maaliskuussa se julkaistiin myös muulla Euroopassa. Albumin tuotti Ben Varon. Koivusen vokaalien tuotannosta vastasi Marco Hietala Nightwish-yhtyeestä. Fallen Leaves & Dead Sparrows on konseptialbumi, jossa 8 kappaletta kuljettaa eteenpäin koko levyn mittaista tarinaa [4]. Sekä taidokas soitto ja laulu että albumin progressiivinen monisäikeinen metalli ovat saaneet erittäin hyvää palautetta metalli- ja rocklehdistössä niin kotimaassa kuin ulkomailla [18]. Muun muassa Ruotsin johtava metalli- ja rocklehti Sweden Rock Magazine kuvaili albumia vuosisadan metallijulkaisuksi. Levyltä on julkaistu 2 singleä: koko albumin musiikillisen skaalan sisältävä If Not Here, Where? ja suoraviivaisempi No Familiar Faces. Bändin pitkäaikainen kuvaaja, myös kitaristina bändissä tuurannut Valtteri Hirvonen, kuvasi Helsingin kaupungintalolla maaliskuussa julkaistun videon Blueprints.

Amoral juhli 28.3.2014 ensimmäisen albuminsa Wound Creationsin 10-vuotisjuhlaa yhdessä Profane Omenin ja MyGrainin kanssa, joilla oli myös juhlavuosi. Juhlan kunniaksi bändi julkaisi konserttitaltioinnin joka on katsottavissa Youtubessa. Amoral esiintyi Tuska metallifestivaaleilla Helsingissä 2014. Yhtye kiersi Suomen klubeja syksyllä 2014. Marraskuussa 2014 Amoral oli Euroopan kiertueella ruotsalaisen metalliyhtye Dark Tranquillityn 1.lämmittelybändinä.[19]

In Sequence[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amoral aloitti 7. albuminsa In Sequence työstämisen keväällä 2014[20]. Studiotyöskentely alkoi 13.2.2015. Levy jatkaa 6. albumin progressiivista linjaa, mutta edeltäjäänsä raskaampana. Albumilla kuullaan uutta kokeilua, uusia instrumentteja ja myös vierailevia muusikoita.[4] Vierailijoina levyllä kuullaan Teho Majamäkeä, Indican laulajaa Jonsua sekä Amine Benotmanea ranskalaisesta Acyl-yhtyeestä. In Sequence julkaistiin maailmanlaajuisesti 5.2.2016. Japanissa se ilmestyi 29.1.2016.

Seitsemännen albumin murinaosuudet laulaa pääosin yhtyeeseen uudestaan 26.3.2015 liittynyt Niko Kalliojärvi. Ari Koivunen laulaa puhtaat vokaalit, jotka ovat laulun osalta albumilla pääroolissa. Niko Kalliojärvi soittaa levyllä myös kitaraa ja seitsemännellä albumilla on myös kappaleita jotka on sovitettu kolmelle kitaralle, kuten joulukuussa 2015 Youtubessa julkaistulla ensimmäisellä singlellä "Rude Awakening" voi kuulla. Amoral esitti kyseisen kappaleen ensisoittona Tuska-festivaalien afterpartyissa kesäkuun lopulla 2015. Esiintyminen oli myös yhtyeen viimeisen kokoonpanon debyytti.[21] Toinen single, progressiivinen ja vintage - henkinen "The Next One To Go" julkaistiin Youtubessa tammikuun lopulla. Ben Varon kertoi saksalaisen metallisivun Negatief.de (Arkistoitu – Internet Archive) haastattelussa albumin tosiperäisestä tarinasta sekä muun muassa linjasta käyttää Ari Koivusen vokaaleja täysin puhtaina Niko Kalliojärven kumeiden murinoiden toimiessa kontrastina aika ajoin.

Bändi keikkaili Suomessa keväällä 2016 esittäen kappaleita In Sequence -albumilta.[22]

26. heinäkuuta 2016 Amoral tiedotti lopettavansa toimintansa vuoden 2017 alussa. Syyksi yhtye ilmoitti jäsentensä jatkuvasti ristiin menevät aikataulut ja sen että kaikki jäsenet eivät kykene enää osallistumaan toimintaan täysillä. Syksyllä 2016 yhtye keikkaili Suomessa viisihenkisenä ilman Ari Koivusta esittäen varhaista ensimmäisen kolmen levyn tuotantoaan. Amoral soitti jäähyväiskeikkansa Tavastia Klubilla Helsingissä 5. tammikuuta 2017. Tällöin mukana olivat kaikki yhtyeen jäsenet kahdenkymmenen vuoden ajalta.[23][24]

Kokoonpanot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amoralin kokoonpanot
1997–2001
2001–2004
2004–2007
2007–2008
  • Niko Kalliojärvi – laulu
  • Ben Varon – kitara
  • Silver Ots – kitara
  • Pekka Johansson – basso
  • Juhana Karlsson – rummut
2008–2010
  • Ari Koivunen – laulu
  • Ben Varon – kitara
  • Silver Ots – kitara
  • Pekka Johansson – basso
  • Juhana Karlsson – rummut
2010–2015
  • Ari Koivunen – laulu
  • Ben Varon – kitara
  • Masi Hukari – kitara
  • Pekka Johansson – basso
  • Juhana Karlsson – rummut
2015–2017

Viimeinen kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ben Varon – kitara, säveltäjä, sanoittaja (1997–2017)
  • Masi Hukari – kitara, koskettimet, säveltäjä (2010–2017)
  • Ari Koivunen – laulu (2008–2017)
  • Niko Kalliojärvi – kitara, murina (2002–2008, 2015–2017)
  • Juhana Karlsson – rummut (1997–2017)
  • Pekka Johansson – bassokitara (2008–2017)

Entiset jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Silver Ots – kitara (1997–2010)
  • Matti Pitkänen – laulu (1997–2001)
  • Erkki Silvennoinen – bassokitara (2004–2007)
  • Ville Sorvali – bassokitara (2001–2004)

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[25]

  • Desolation  (2001)
  1. Metamorphosis – 05.40
  2. Not to Be – 07.28

[26]

  • Demo II  (2001)
  1. The Past to Come
  2. Silent Renewal – 02.23
  3. Enclosing Ends of Existence

[27]

  • Other Flesh  (2002)
  1. Other Flesh – 05.43
  2. Metamorphosis – 05.34
  3. Nothing Daunted – 08.12

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ben Varonin haastattelu 2004 imperiumi.net. Viitattu 12. maaliskuuta 2017.
  2. Ben Varonin haastattelu 2007 Imperiumi.net. Viitattu 12. maaliskuuta 2017.
  3. Ben Varonin haastattelu 2011 Imperiumi.net. Viitattu 12. maaliskuuta 2017.
  4. a b c Ben Varonin haastattelu 1-2014 Imperiumi.net. Viitattu 12.04.2014.
  5. Ben Varonin ja Markus Vanhalan haastattelu 2016 Inferno.fi 2016. Viitattu 12. maaliskuuta 2017.
  6. Juhana Karlssonin ja Ari Koivusen haastattelu 1. Amoral Team. Viitattu 22. elokuuta 2009.
  7. Juhana Karlssonin ja Ari Koivusen haastattelu 2. Amoral Team. Viitattu 22. elokuuta 2009.
  8. Ari Koivunen Amoralin laulajaksi Amoralweb.com. Viitattu 27. elokuuta 2009.
  9. Ari Koivunen Amoralin laulajaksi Iltalehti.fi. Viitattu 25. marraskuuta 2008.
  10. ”Year of the Suckerpunch” Ylex Himotuin 2009 ylex.yle.fi. Viitattu 10. huhtikuuta 2010.
  11. Finnish Metal Awards TOPTEN 2009 blogs.myspace.com. Viitattu 10. huhtikuuta 2010.
  12. Back home / Near future plans Amoralweb.com. Viitattu 11.marraskuuta 2009.
  13. http://www.myspace.com/amoralweb/blog/525599845
  14. http://www.myspace.com/amoralweb/blog/541871127
  15. http://www.amoralweb.com/mainpages/node/136 (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. Amoralin 6. albumi Amoralweb.com. Viitattu 15.07.2012.
  17. vuoden 2013 suunnitelmia (Arkistoitu – Internet Archive), Amoralin kotisivut 16.12.2012.
  18. Fallen Leaves & Dead Sparrows levyarvosteluja Amoral Street Team Official. Arkistoitu 8.2.2015. Viitattu 12.04.2014.
  19. Amoral Euroopan kiertueelle 2014 amoralweb.com. Arkistoitu 11.8.2014. Viitattu 19. heinäkuuta 2014.
  20. AMORAL www.facebook.com.
  21. 27.11.2015 Amoral uutsoi kotisivuillaan amoralweb.com. Arkistoitu 7.2.2016. Viitattu 27. marraskuuta 2015.
  22. 27.11.2015 Amoral uutsoi kotisivuillaan amoralweb.com. Arkistoitu 7.2.2016. Viitattu 27.11.2015.
  23. 26.07.2016 Amoral uutisoi Facebook- sivuillaan amoralweb.com. Viitattu 26.07.2016.
  24. 26.07.2016 Amoral uutisoi kotisivuillaan amoralweb.com. Arkistoitu 21.9.2016. Viitattu 26.07.2016.
  25. Desolation @ Encyclopardia Metallum (englanniksi)
  26. Demo II @ Encyclopardia Metallum (englanniksi)
  27. Other Flesh @ Encyclopardia Metallum (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]