American Service-Members’ Protection Act
| American Service-Members’ Protection Act | |
|---|---|
| Hyväksytty | 7. kesäkuuta 2002 |
| Voimassa | 2. elokuuta 2002 |
| Lainsäädäntö | |
| Ehdotettu | 20. toukokuuta 2002 |
| Ehdottaja | Bill Young (R–FL) |
American Service-Members’ Protection Act (ASPA, suom. Yhdysvaltalaisen sotaväen suojelulaki, myös Haagin hyökkäyslaki[1]) on Yhdysvaltain laki, jonka tarkoituksena on ”suojata Yhdysvaltojen sotilashenkilöstöä ja muita Yhdysvaltain hallituksen vaaleilla valittuja ja asetettuja virkamiehiä kansainvälisen rikostuomioistuimen, jossa Yhdysvallat ei ole osapuolena, rikossyytteitä vastaan.” Lain esittivät senaattori Jesse Helms ja edustaja Tom DeLay[2] lisäyksenä vuoden 2002 lakiin koskien lisämäärärahoja terrori-iskuista toipumista ja niihin reagoimista varten (HR 4775).[3] Lisäys hyväksyttiin äänin 75–19.[4] Presidentti George W. Bush allekirjoitti lain voimaan 2. elokuuta 2002.
Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laki valtuuttaa Yhdysvaltain presidentin käyttämään kaikkia tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia keinoja vapauttaakseen yhdysvaltalaisen tai sen liittolaisen henkilöstöön kuuluvan, joka on pidätetty tai vangittu Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimesta tai pyynnöstä. Tämä on johtanut siihen, että laille on annettu lempinimi ”Haagin valloituslaki”. [5] [6]
Laki kieltää myös liittovaltiota, osavaltioita ja paikallishallintoa sekä virastoja (mukaan lukien tuomioistuimet ja lainvalvontaviranomaiset) avustamasta kansainvälistä rikostuomioistuinta. Se esimerkiksi kieltää kaikkien henkilöiden luovuttamisen Yhdysvalloista ICC:lle ja kieltää turvaluokiteltujen kansallisten turvallisuustietojen ja lainvalvontaan liittyvien tietojen luovuttamisen ICC:lle.
Laki kieltää myös Yhdysvaltoja tarjoamasta sotilaallista apua maille, jotka ovat ICC:n osapuolia. Poikkeuksina tähän on kuitenkin apu Naton jäsenille, tärkeimmille Naton ulkopuolisille liittolaisille, Taiwanille ja maille, jotka ovat tehneet artikla 98:n mukaisia sopimuksia sitoutuen olemaan luovuttamatta Yhdysvaltain kansalaisia ICC:lle.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yhdysvallat asetti pakotteita Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjälle, joka tutkii USA:n epäiltyjä sotarikoksia Afganistanissa Yle Uutiset. Viitattu 27.3.2022.
- ↑ Coalition of the International Criminal Court, "US Congress Passes Anti-ICC "Hague Invasion Act"". 4 March 2016. Accessed 6 March 2013.
- ↑ Govtrack, "H.R. 4775 (107th): 2002 Supplemental Appropriations Act for Further Recovery From and Response to Terrorist Attacks on the United States". Accessed 6 March 2013.
- ↑ U.S. Senate: U.S. Senate Roll Call Votes 107th Congress - 2nd Session www.senate.gov. Viitattu 20.1.2021.
- ↑ Human Rights Watch, "U.S.: 'Hague Invasion Act' Becomes Law". 3 August 2002. Accessed 8 January 2007.
- ↑ John Sutherland, "Who are America's real enemies?". The Guardian, 8 July 2002. Accessed 8 January 2007.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- American Service-Members’ Protection Act -lain teksti: [1] . Käytetty 6. maaliskuuta 2008.
- |TOM:/bss/d107query.html HR4775- tiedot kongressin kirjastossa. Käytetty 8. tammikuuta 2007.
- Kopio Helmsin lisäysesityksestä kongressin kirjastossa. Käytetty 26. tammikuuta 2004.
- Jesse Helms, ”Helms esittelee lisäyksen suojellakseen sotilaita kansainväliseltä rikostuomioistuimelta ” (lehdistötiedote). 26 syyskuuta 2001. Käytetty 8. tammikuuta 2007.