America America

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
America America
Ohjaaja Elia Kazan
Käsikirjoittaja Elia Kazan
Tuottaja Elia Kazan
Säveltäjä Manos Hadjidakis
Kuvaaja Haskell Wexler
Leikkaaja Dede Allen
Pääosat Stathis Giallelis
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Warner Bros.
Ensi-ilta 1963
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

America America on Elia Kazanin käsikirjoittama, tuottama ja ohjaama draamaelokuva vuodelta 1963. Siinä hän kertoo kreikkalaissukuisen setänsä tarinan, jonka tuloksena hänen omakin perheensä muutti Turkista Yhdysvaltoihin vuonna 1913, mukana nelivuotias Elia. Samasta tarinasta Kazan kirjoitti 1960-luvun alussa myös kirjan ja näytelmän.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkkilaiskylässä varttunut nuori kreikkalaismies Stavros (Stathis Giallelis) lähtee 1890-luvulla töihin setänsä mattokauppaan Istanbuliin. Hänen tulevaisuuttaan yritetään varmistella muun muassa järjestämällä avioliittomahdollisuus rikkaan miehen tyttären kanssa, mutta nuorukaisen mieli halajaa vapautta ja haaveilee pääsystä siirtolaiseksi Amerikkaan. Puille paljaille joutuva Stavros pääsee lopulta Atlantin ylittävälle valtamerilaivalle SS Kaiser Wilhelm der Grosse, mutta matkan aikana hän jää kiinni amerikanarmenialaisen liikemiehen vaimon liehittelystä. Perillä New Yorkissa Stavros aloittaa uuden elämän kengänkiillottajana ja vaurastuu lopulta sen verran, että hänen perheensä (mukana pieni Elia Kazan) pääsee sekin matkustamaan Amerikkaan. [2]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

America America valittiin vuonna 1963 Yhdysvaltojen kongressin kirjaston National Film Registryyn, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä amerikkalaiselokuvia.[3] The New York Timesin kriitikot valitsivat sen vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[4]

Helsingin Sanomien Mikael Fränti kiteytti America American tv-sivulla 1983 ”sosialistiseksi mestariteokseksi”.[5] Matti Salo kirjoitti elokuvan kärsivän siitä, että siirtolaisten omat kielet on elokuvassa jälkiäänitetty englanniksi, kun esimerkiksi Kummisetä-trilogiassa, Bo Widerbergin Joe Hillissä ja Jan Troellin siirtolaiseepoksessa kielierot ja -ongelmat ovat keskeinen osa kerrontaa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Savolainen, Erkki: Sulatusuuniin ja jälleensyntymään. Helsingin Sanomat, 14.9.1964, s. 15. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  2. a b Salo, Matti: Elia Kazanin Amerikka. Helsingin Sanomat, 19.8.1973, s. 23. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  3. Complete National Film Registry Listing, National Film Preservation Board, Library of Congress. Viitattu 4.4.2019.
  4. The Best 1,000 Movies Ever Made. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.
  5. Fränti, Mikael: Hollywoodin ikuinen sivullinen. Henkilökuva Elia Kazanista, elokuvaohjaajasta ja näyttelijästä. Helsingin Sanomat, 27.11.1983, s. 95. Näköislehden aukeama (tilaajille).