Ambarawa

Ambarawa
7°16′01″S, 110°24′00″E
Maantiede
Kokonaispinta-ala	27,62 km²
Väestö
Väkiluku	58 299 (2010)
Väestötiheys	2 111 as./km²
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Ambarawa on Keski-Jaavalla sijaitseva kaupunki, joka tunnetaan historiallisesta merkityksestään erityisesti toisen maailmansodan ja Indonesian itsenäisyyssodann aikana. Kaupunki sijaitsee noin 30 kilometriä etelään Semarangista ja 75 kilometriä pohjoiseen Yogyakartasta. Ambarawa on viime vuosikymmeninä kokenut nopeaa kaupungistumista, mikä on edistänyt taloudellista kasvua mutta samalla tuonut haasteita ympäristön kantokyvylle.

Toinen maailmansota ja vankileirit

Ambarawan merkitys korostui toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen, kun alueella toimi useita japanilaisten ylläpitämiä vankileirejä, joissa pidettiin internointiin määrättyjä siviilejä. Leirit oli jaettu naisten ja lasten sekä miesten ja poikien kesken, ja osa vangeista siirrettiin leiristä toiseen sodan loppuvaiheessa. Ennen sotaa paikalla sijaitsi hollantilainen sotilastukikohta, Fort Willem. Leireissä vallitsivat vaikeat olosuhteet, joista on säilynyt vain niukasti kirjallisia ja kuvallisia lähteitä, mutta muutamia vankien nimiluetteloita, kirjallisia kuvauksia, runo ja maalauksia on säilynyt, jotka kuvaavat elämää leirien ahtaissa ja yksityisyyttä vailla olleissa tiloissa. Sodan jälkeen alueella vierailivat kansainväliset tarkkailijat ja valtuutetut, jotka ottivat valokuvia ja dokumentoivat leirien tilanteen. Ambarawasta tuli yksi brittiläisen evakuointitoiminnan keskuksista, kun vankeja kuljetettiin pois marras–joulukuussa 1945, mikä teki kaupungista merkittävän paikan Kaakkois-Aasian vankileirihistoriassa.

Ambarawan taistelu

Ambarawan taistelu oli merkittävä osa Indonesian itsenäisyyden puolustamista vallankumouksen aikana, ja se käytiin 12.–15. joulukuuta 1945. Taistelu alkoi liittoutuneiden saapuessa Semarangin alueelle lokakuussa 1945, virallisesti huolehtimaan japanilaisten sotavangeista, mutta samalla he aseistivat alankomaalaisia vankeja, mikä herätti Indonesian vastarintaa. Eversti Sudirmanin johtamat Indonesian kansan turvallisuusarmeijan (TKR) joukot käyttivät sissisotataktiikoita, erityisesti "Supit Urang" -strategiaa, jossa hyökkäys tapahtui samanaikaisesti neljästä suunnasta. Tämä strategia hyödynsi kansan tukea, Japanin armeijalta vallattuja aseita ja perinteisiä välineitä, kuten bambukeihäitä. Menestystä tukivat myös jalkaväen taktiikoiden ja tekniikoiden parempi hallinta, suurempi henkilöstömäärä, toimiva kenttälogistiikka ja terveydenhuolto sekä kaikkien kansanosien osallistuminen taisteluun. Taistelu päättyi liittoutuneiden vetäytymiseen Ambarawasta Semarangiin, ja voitto vahvisti indonesialaisten luottamusta omaan voimaansa sekä oli tärkeä sotilaallisessa ja poliittisessa mielessä. Ambarawan taistelu oli osa kahdeksaa merkittävää taistelua, jotka käytiin Indonesian itsenäisyyden puolustamiseksi liittoutuneiden ja Alankomaiden siirtomaavaltaa palauttamaan pyrkivien joukkojen (NICA) vastustamiseksi.

Palagan Ambarawa -muistomerkki

Kaupungissa sijaitsee Palagan Ambarawa -muistomerkki, joka symboloi joulukuussa 1945 käytyä taistelua. Indonesialaiset joukot onnistuivat eversti Sudirmanin johdolla karkottamaan liittoutuneiden joukot Magelangista ja saavuttivat ratkaisevan voiton 15. joulukuuta, jota vietetään nykyään jalkaväen päivänä. Muistomerkki rakennettiin vuonna 1973 ja vihittiin käyttöön vuonna 1974 presidentti Suharton toimesta. Sen seinään on kaiverrettu reliefi, joka esittää taistelun vaiheita. Muistomerkin läheisyydessä sijaitsee pieni Isdiman-museo, jossa on esillä sotilasunivormuja, aseita, valokuvia ja muita esineitä, jotka kertovat Ambarawan taistelun historiasta ja sen merkityksestä Indonesian vapaustaistelussa.

Kaupungistuminen ja ympäristöhaasteet

Ambarawa on kokenut nopeaa kaupungistumista, mikä on edistänyt taloudellista kasvua mutta samalla tuonut haasteita ympäristön kantokyvylle. Asutuksen laajeneminen, taloudellisen toiminnan painopisteiden siirtyminen ja uudet rakennusalueet ovat muuttaneet alueen rakenteita. Tutkimusten mukaan Ambarawalla on yhä mahdollisuus vastaanottaa lisää asuinalueita, mutta osa-alueet, kuten Bejalen ja Pasekan, ovat jo ylittäneet asutuksen kestokykynsä. Kaupungin ja Semarangin hallintoalueen tulevaan suunnitteluun tarvitaan huolellisia ratkaisuja kasvun ja ympäristönsuojelun tasapainon säilyttämiseksi.

Museum Kereta Api Indonesia Ambarawa -museo

Museum Kereta Api Indonesia Ambarawa -museon höyryveturi.

Museum Kereta Api Indonesia Ambarawa sijaitsee alkujaan Willem I -nimisen asemarakennuksen tiloissa, jonka hollantilainen rautatieyhtiö Nedherlandsch Indische Spoorweg Maatschappij (NISM) rakennutti ja vihki käyttöön 21. toukokuuta 1873 osana Kedungjati–Ambarawa -ratalinjaa. Alue toimi aiemmin Magelangin varuskuntakaupungin tukikohtana, ja siellä rakennettiin 1800-luvulla suuria linnoituksia. Asema ja rautatie suunniteltiin palvelemaan myös sotilaallisia tarpeita, ja 1900-luvun alussa niitä laajennettiin muun muassa Secang–Magelang -reitillä. Stasiun Willem I toimi alun perin vienti- ja sotilaskuljetusten keskuksena Keski-Jaavalla, mutta suljettiin liikenteeltä vuonna 1976 ja muutettiin rautatiemuseoksi. Museo esittelee rautatiehistoriaa Hollannin siirtomaavallan ajalta Indonesian itsenäistymiseen asti, ja sen kokoelmiin kuuluu 26 höyryveturia, neljä dieselveturia, useita junavaunuja ja historiallisia rautatievarusteita. Museossa voi osallistua historiallisille junamatkoille, esimerkiksi Ambarawa–Tuntang-reitillä höyry- tai dieselvetureilla ja Ambarawa–Jambu–Bedono -reitillä harvinaisella hammasratajunalla. Museo toimii myös tapahtumapaikkana, jota voi vuokrata näyttelyihin, kokouksiin, häihin ja kulttuuritapahtumiin.