Amazonianvähäorava
| Amazonianvähäorava | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Heimo: | Oravat Sciuridae |
| Suku: | Amazonianvähäoravat Sciurillus |
| Laji: | pusillus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sciurillus pusillus |
|
 |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Amazonianvähäorava tai amazoninkääpiöorava[2] (Sciurillus pusillus) on Amazonin sademetsän alueella Etelä-Amerikassa tavattava orava. Se on oman sukunsa Sciurillus ainut laji ja se voidaan jakaa kolmeen alalajiin. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on luokitellut sen elinvoimaiseksi lajiksi.
Taksonomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amazonianvähäorava on oman sukunsa Sciurillus (amazonianvähäoravat) ainut laji.[3] Se voidaan jakaa kolmeen alalajiin; S. p. pusillus, S. p. glaucinus ja S. p. kuhlii. On mahdollista, että alalajit ovat tosiasiassa omia lajejaan.[1]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amazonianvähäoravan ruumiinpituus on 89–115 mm ja hännän pituus 89–120 mm. Painoa on 33–45 g. Selkäpuolen väritys on harmaa keltaisen vivahtein. Vatsapuoli on harmaa tai nahanvärinen. Päässä on ruskeasta punaiseen vaihtelevaa väritystä. Korvien takataosa on valkoinen. Korvan pää on musta.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajia tavataan neljässä toisistaan selvästi erillään sijaitsevassa populaatiossa Perun, Kolumbian, Venezuelan, Guyanan, Surinamen, Ranskan Guayanan ja Brasilian alueella.[1]
Lajin elinympäristö on Amazonin sademetsää. Tyypillinen esiintymispaikka on tiheäpuista restingaa.[1] Niiden tiedetään sietävän jonkinasteista metsien pirstoutumista.[3]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amazonianvähäorava on päiväeläin. Se käyttää ravinnokseen etenkin puiden mahlaa. Ruokailtujen puiden alla on usein pudonneita kaarnan kappaleita. Yksittäiset oravat ja perheryhmär liikkuvat ja ruokailevat lähes kaikilla puun korkeuksilla latvaan saakka, mutta tavallisimmin noin 10 metrin korkeudella. Oravat ovat energisiä ja ne liikkuvat nopeasti puita ylös ja alas. Usein ne jahtaavat toisiaan riitaisasti.[3]
Raskaita tai imettäviä naaraita on kirjattu kesäkuun aikoihin. Poikaisia on kerrallaan yksi tai kaksi.[3]
Uhat ja suojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on luokitellut amazonianvähäoravan elinvoimaiseksi lajiksi. Sitä esiintyy laajalla alueella, joka käsittää myös useita suojeltuja alueita. Kantojen ei uskota laskevan tasolla, joka vaatisi ylempää uhanalaisuusluokitusta. Metsien katoaminen muodostaa kuitenkin mahdollisen uhan lajille.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Koprowski, J. & Roach, N.: Sciurillus pusillus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2025-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.5.2025. (englanniksi)
- ↑ Amazonianvähäorava (amazoninkääpiöorava) – Sciurillus pusillus Laji.fi. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 9.5.2025.
- ↑ a b c d e Thorington, Richard W. et al.: Squirrels of the world, s. 30-31. The Johns Hopkins University Press, 2012. ISBN 978-1-4214-0469-1 (englanniksi)