Altyn-Köl

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Altyn-Köl järveä

Altyn-Köl (ven. Теле́цкое о́зеро) on Altain tasavallan ja myös koko Altain vuoristoalueen suurin järvi Keski-Aasiassa Venäjällä. Altyn-Köl on 78 kilometriä pitkä, 5 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 233 km². Järven pinta on 434 metriä merenpinnan yläpuolella ja sen syvin kohta on 325 metriä. Altyn-Köl sijaitsee Korbun- ja Altyntu-nimisten vuoriharjanteiden välisessä laaksossa. Järveä ympäröivät vuoret ovat pohjoispuolella 600–1 300 metriä ja eteläpuolella 1 700–2 400 metriä korkeita.

Altyn-Köliin laskee 70 jokea ja 150 kuumaa lähdettä. Suurin näistä joista on Tšulyšman, joka tuo yli puolet järveen laskevista vesistä. Järven laskujoki on Biya, joka laskee Obiin.

Altyn-Köl kuuluu Altain luonnonsuojelualueeseen, joka yhdessä Belukhavuoren lähellä sijaitsevan Katunin luonnonsuojelualueen ja Ukokin tasangon suojelualueen kanssa on listattu UNESCOn maailmanperintöluetteloon nimellä Altain kultaiset vuoret.

Suomalainen kirjailija Kerttu-Kaarina Suosalmi on kirjoittanut romaanin Ihana on Altyn-köl (1988). Aiheen teoksen nimeen hän sai suomalaisen maantieteilijän J. G. Granön Altain matkakuvauksista.

Tutkimusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia Tomskin valtionyliopiston tutkimusretkiltä Altyn-Kölille.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]