Alpakkarekisteri
Alpakoiden ja laamojen kasvattajat ovat monissa maissa järjestäytyneet. Kasvatustyötä helpottamaan on luotu eläinrekistereitä. Monet rekistereistä ovat kansallisia mutta on myös kansainvälisiä rekistereitä. Tunnetuin on amerikkalainen AOBA-rekisteri. Euroopassa toimii LAREU-rekisteri. Suomen alpakka- ja laamayhdistyksellä on oma eläinrekisterinsä, jossa on suurin osa Suomen alpakoista ja laamoista.
Alpakka- ja laamarekisterien tarkoituksena on auttaa jalostusvalinnoissa, koska eläinten sukulinjoja voidaan seurata. Monista muista eläinlajeista poiketen kamelideja myydään usein aikuisina maasta toiseen ja lisäksi Keski-Euroopassa näyttelytoiminta on vilkasta. Eläinten tunnistustiedot ovat tärkeitä molemmissa yhteyksissä. Tunnistaminen on myös välttämätöntä kun eläimiä rokotetaan tarttuvien tautien varalta. Viimeksi tällaisen uhan aiheutti lampaiden sinikielitauti (bluetongue), joka tarttuu muiden märehtijöiden lisäksi myös kamelideihin (alpakoihin ja laamoihin).
LAREU-järjestöllä on erityinen kamelipassi, joka kolmikielinen asiakirja, johon merkitään polveutumistiedot, rokotukset ja mahdolliset tutkimukset tarttuvien tautien varalta. Kamelidipassia käytetään asiakirjana eläimiä kuljetettaessa ja myytäessä. Passi on LAREU-järjestön myöntämä mutta siitä tulee virallinen asiakirja kun viranomainen tekee siihen merkintöjä.
Kamelidit merkitään ja tunnistetaan yleensä ihonalaisen mikrosirun avulla. Siru on samanlainen kuin lemmikkieläimillä ja hevosilla. Mikrosiru laitetaan neulanpistolla yleensä kaulan tyveen, vasemman lavan eteen. Joissakin maissa siru pistetään vasemman korvan taakse tai hännään tyveen. Kuten muillakin eläinlajeilla mikrosirut voivat liikkua tai lakata toimimasta.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- AOBA-rekisteri (Arkistoitu – Internet Archive)
- LAREU-rekisteri
- Suomen alpakka- ja laamayhdistys