Allan Sandström
Allan Emil Sandström (3. syyskuuta 1895 Kokkola – 10. joulukuuta 1950 Kokkola) oli suomalainen jääkärivänrikki ja kansakoulunopettaja. Hän oli Saksassa sotilaskoulutuksensa saanut jääkäri, joka toiminnastaan tuomittiin Norjassa vankeuteen. Vanhempana hän antautui opettajan uralle. Sandström kirjoitti myös runoja ja julkaisi muutamia Kokkolan paikallishistoriaa käsitteleviä teoksia.[1][2] [3] [4]
Perhetausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sandströmin vanhemmat olivat faktori Emil August Sandström ja Nanny Mathilda Hinell. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna vasta 1922 Heidi Axelqvistin kanssa.[1][2]
Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sandström kävi seitsemän luokkaa Kokkolan ruotsalaisesta yhteiskoulua ja suoritti sähköttäjätutkinnon vuonna 1914. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kokkolan ruotsalaisesta yhteiskoulussa vuonna 1927. Hän toimi hospitanttina Uudenkaarlepyyn seminaarissa vuosina 1928 - 1929.[1][2]
Jääkärikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sandström työskenteli sähköttäjänä Helsingissä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 15. marraskuuta 1915, josta hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 6. huhtikuuta 1916. Hän kävi neljäviikkoisen räjäytyskurssin Berliinissä ja Kielissä, joiden jälkeen hänet komennettiin erikoistehtäviin Ruotsiin, Suomeen ja Norjaan. Näillä retkillään hänet pidätettiin 6. heinäkuuta 1917 Kirkkoniemessä Norjassa niin kutsutun Rautenfelsin jutun yhteydessä ja tuomittiin Oslossa vankeuteen. Vankeudesta hän vapautui maaliskuussa vuonna 1920.[1][2]
Vankilasta vapautumisen jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vankeudesta vapauduttuaan hän työskenteli Ab August Kyntzell oy:n laivanvarustajakonttorin hoitajana Ykspihlajassa vuosina 1920 – 1921 ja myöhemmin saman yrityksen rahtausosaston päällikkönä Kokkolassa. Vuodesta 1922 alkaen hän työskenteli puutavara-agentuuriliike August Kyntzellin prokuristina aina vuoteen 1928 saakka. Siviilitöidensä ohella hän oli innokas suojeluskuntalainen ja toimikin vuodesta 1922 alkaen suojeluskuntalaisena ja vuodesta 1923 alkaen paikallispäällikkönä Kokkolan ruotsalaisessa suojeluskunnassa vuoteen 1924 saakka sekä rahaston hoitajana 1. helmikuuta 1925 - 1. helmikuuta 1926 välisen ajan.[1][2]
Prokuristin työstä hän siirtyi 1. elokuuta 1929 alkaen opettajaksi Alavetelin Norrbyn ruotsalaiseen kansakouluun ja toimi sen ohella muutaman vuoden apukouluttajana Alavetelin suojeluskunnassa. Alavetelistä hän muutti 1. elokuuta 1935 Kokkolaan, missä hän siirtyi opettajaksi Kokkolan ruotsalaiseen kansakouluun ja toimi 1. syyskuuta 1936 alkaen samalla saksankielen tuntiopettajana Kokkolan ruotsalaisen yhteiskoulun alaluokilla.[1][2]
Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sandström osallistui talvisotaan aluksi toimistoupseerina Vaasan suojeluskuntapiirin esikunnassa ja myöhemmin valistusupseerina Vaasan Vartiopataljoonassa. Välirauhan aikana hän jatkoi edellisessä toimessaan, kunnes jatkosodan puhjettua hänet siirrettiin valistusohjaajaksi Vaasan suojeluskuntapiirin esikuntaan, missä hän työskenteli vuoteen 1942 saakka, jolloin hänet kotiutettiin ja hän siirtyi takaisin entiseen siviilivirkaansa. Kokkolaan. Hänet haudattiin Kokkolaan.[2]
Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dikter. Gamlakarleby 1920
- Frivilliga brandkåren i Gamla Karleby 1884-1934 : historik i anledning av kårens halvsekeljubileum. Gamlakarleby 1934
- Ab. Hagströms läderfabrik, Gamlakarleby, 40 år 1936. Hagströms läderfabrik, Gamlakarleby 1936 (suomeksi nimellä Oy. Hagströmin nahkatehdas Kokkola : 40 vuotta 1936. Hagströmin nahkatehdas, Kokkola 1936)
- Hembygdens själ : festdikt vid Karlebynejdens sång- och musikförbunds tonfest den 18 juni 1939. Karlebynejdens sång- och musikförbund, Gamlakarleby 1939
- Hembygdsfrontens julhälsning : 1939, huvudredaktör Allan Sandström. Gamlakarleby 1939
- Gamlakarleby Skyddskårs Julhälsning : utgiven julen 1941, redaktör Al-Lan-San. Gamlakarleby Skyddskår 1941
- Gamlakarleby skyddskår : några historiska anteckningar. Stiftelsen Kulturfonden för Gamlakarlebynejden, Gamlakarleby 1976
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
    |
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
