Alifeira

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alifeira
Ἀλίφειρα
Näkymä Alifeiran kaupunkikukkulalta.
Näkymä Alifeiran kaupunkikukkulalta.
Sijainti

Alifeira
Koordinaatit 37°31′45″N, 21°51′59″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Alífeira, Andrítsaina-Kréstena, Elis, Länsi-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 600-luku eaa.–
Huippukausi 200-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Kynuria, Arkadia

Alifeira (m.kreik. Ἀλίφειρα, myös Ἀλίφηρα, Alifēra; lat. Aliphera) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Arkadiassa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Andrítsaina-Kréstenan kunnan alueella lähellä nykyistä Alífeiran kylää.[4][5][6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alifeira sijaitsi Kynuriassa Arkadiassa 40 stadioninmittaa etelään Alfeios-joesta, lähellä Eliihin kuuluneen Trifylian rajaa. Sen yläkaupunki oli rakennettu pitkälle ja jyrkkärinteiselle kukkulalle, nykynimeltään Nerosítsa (Νεροσίτσα), joka sijaitsee nykyisen Alífeiran kylän eteläpuolella.[1][3][5] Sen korkeus on noin 686 metriä merenpinnasta laskettuna, ja sen huipun muurein ympäröidyn alueen pituus oli noin 800 metriä ja leveys noin 65 metriä. Yläkaupunkikukkulan korkein kohta muodosti eräänlaisen akropoliin. Alakaupunki sijaitsi kukkulan koillispuolella.[1][2]

Alifeiran kaupunginmuuria.

Alifeiran kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 100 neliökilometriä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisessa mytologiassa Alifeiran perustajana pidettiin Aliferosta (joskus myös Alifon tai Alifeiron), Arkadian kuninkaan Lykaonin poikaa.[2][3] Kaupunkia pidettiin Athene-jumalattaren syntymä- ja kasvupaikkana.[5]

Varhaisimmat löydyt Alifeiran paikalta ovat peräisin geometriselta kaudelta.[5] Alifeiran kaupungin tiedetään olleen olemassa viimeistään arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa.[2] Vaikka kaupunki on luetteloitu nykytutkimuksessa arkaaisen tai klassisen kauden polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon, sen todellinen asema tunnetaan kuitenkin huonosti. Varmuudella se on ollut polis ainakin hellenistisellä kaudella.[1] Alifeiran arvellaan kuuluneen peloponnesolaisliittoon.[1] 300- ja 200-luvulla eaa. Alifeira kuului Arkadian liittoon ja liitettiin synoikismoksessa vuonna 371 eaa. perustettuun Megalopoliihin, johon siirrettiin iso osa sen väestöstä. Kaupunki säilyi silti olemassa. Pausaniaan mukaan Alifeira oli mainittuna vuonna osa kynurialaisten heimovaltiota.[1][2][3][7] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Alifeireus (Ἀλιφειρεύς) ja Alifēreus (Ἀλιφηρεύς), myöhemmin latinaksi Aliphiraeus.[1][3][8]

Hautamuistomerkki.

Kaupungin kukoistuskautta oli 200-luvun eaa. alkupuoli. Megalopoliin tyranni Lydiades antoi Alifeiran elisläisille vuonna 244 eaa. Tämän jälkeen kaupunki alkoi taantua. Makedonian Filippos V valtasi Alifeiran toisessa liittolaissodassa vuonna 219 eaa. ja perusti sinne varuskunnan. Kaupunki liitettiin takaisin Megalopoliihin vuonna 207 eaa. 100-luvulla eaa. Alifeira oli yksi Akhaian liiton kaupungeista.[2][3][5][7] Roomalaisella kaudella Alifeirasta tuli muun Peloponnesoksen tavoin osa Achaean provinssia.[5] Pausaniaan aikana 100-luvulla jaa. Alifeira oli enää vaatimaton paikka. Se säilyi kuitenkin asuttuna kristilliselle kaudelle saakka.[2][3]

Varhaiset tutkimusmatkailijat, kuten William Leake, John Anthony Cramer, Ludwig Ross ja Ernst Curtius, tunnistivat kaupungin paikan.[5] Nykyinen Alífeiran kylä, entinen Rongózio(n), nimettiin uudelleen antiikin aikaisen kaupungin mukaan vuonna 1927.[9] Kaupungin arkeologiset kaivaukset alkoivat Anastásios Orlándoksen johdolla vuosina 1932–1933.[5] Akropolis oli kaivettu vuoteen 1935 mennessä.[2]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnoitteet

Alifeiran yläkaupunki on ollut suojattu moni- ja suorakulmaisista kivistä tehdyin muurein, joissa on ollut määrävälein torneja. Muureja on pääosin kukkulan loivemmilla pohjois- ja itäsivuilla. Muilta sivuilta rinteet olivat tarpeeksi jyrkät muutoinkin. Portit olivat todennäköisesti luoteissivulla lähellä Asklepieionia sekä itäsivuilla. Kukkulan korkein kohta eli eräänlainen akropolis oli ympäröity erillisillä muureilla, jotka ympäröivät epäsäännöllisen nelikulmion muotoisen alueen ja oli suojattu kolmella tornilla. Tämän alueen pituus oli noin 65 metriä ja leveys noin puolet tästä. Muurit olivat olemassa viimeistään vuonna 370 eaa. Alakaupunki oli suojattu omalla proteikhisma- eli esimuurillaan.[1][2][3][5]

Athenen temppeli

Athenen temppelin rauniot.

Athenelle omistettu temppeli oli rakennettu hieman alemmalle pengertasanteelle akropolis-huipun itäpuolella ja sijoitettu poikkeuksellisesti pohjois-eteläsuunnassa. Se rakennettiin arkaaisen kauden lopulla noin vuosina 500–490 eaa., mutta itse pyhäkkö on ollut olemassa jo aiemmin. Temppelirakennus edusti doorilaista tyyliä ja siinä oli 6 × 15 pylvästä. Sen euthynterian koko on noin 10,7 × 29,6 metriä. Temppelissä ei ollut pronaosta eikä opisthodomosta.[1][2]

Temppelin edustalta on löydetty pitkän alttarin jäänteet sekä patsaiden jalustoja. Antiikin lähteiden mukaan pyhäkössä oli thebalaisen kuvanveistäjä Hypatodoroksen 400-luvulla eaa. tekemä pronssinen Athenen patsas, ja myös sen jalusta on löydetty.[2][3][10]

Asklepieion eli Asklepioksen pyhäkkö

Asklepioksen temppelin rauniot.

Asklepiokselle omistettu pyhäkkö sijaitsi alempana harjanteella varsinaisen akropolis-alueen luoteispuolella. Se oli ympäröity peribolos-muurilla, joka toimi joissakin kohdissa samalla osana linnoitteita. Pyhäkössä oli Asklepioksen temppeli, joka rakennettiin noin vuonna 300 eaa. Se oli tyypiltään yksinkertainen suorakulmainen distylos in antis -temppeli, jonka koko oli noin 5,8 × 9,3 metriä. Sisällä on säilynyt kuvapatsaan sekä uhripöydän jalustat. Temppelin alttari sijaitsi sen itäpuolella, ja oli kooltaan noin 2,2 × 5,4 metriä. Alttarin kaakkoispuolella sijaitsi rakennus, jonka oletetaan liittyneen parantamistoimintaan.[1][2]

Muut rakennukset ja löydökset

Hautamuistomerkki.

Kaupungin rakennusten raunioita on löydetty sekä yläkaupungin muurien sisäpuolelta että alakaupungin alueelta. Alakaupungissa sijaitsi Tritonis-lähde (nyk. Nerosítsa), joka kytkettiin myyttiin Athenen syntymästä. Kaupungin hautausmaita on löydetty kukkulan länsi- ja itärinteistä. Huomattavimpia hautoja ovat viisi kallioon kaiverrettua heroonmaista kammiohautaa, jotka ajoitetaan hellenistiselle kaudelle. Eräs suurimmista on piirtokirjoituksen perusteella osoitettu Senthealle tai Santheaalle.[2][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”266. Alipheira”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ALIPHEIRA Arkadia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Aliphera”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Alipheira Pleiades. Viitattu 3.10.2022.
  5. ↑ a b c d e f g h i j Alipheira (Eleia) 31 Alipheira - Αλίφειρα ToposText. Viitattu 3.10.2022.
  6. ↑ ”58 B2 Alipheira”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  7. ↑ a b Pausanias: Kreikan kuvaus 8.3.4, 8.26.5, 8.27.4, 8.27.7; Polybios: Historiai 4.77–78; Livius: Rooma synty 28.8.
  8. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.6 s. 10. § 22.
  9. ↑ Rongozion – Alifeira Name Changes of Settlements in Greece. Viitattu 3.10.2022.
  10. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 8.26.4; Polybios: Historiai 4.78.5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alifeira&oldid=21475008”