Ali Koskimaa
| Ali Koskimaa | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. heinäkuuta 1906 Oulu |
| Kuollut | 15. helmikuuta 1973 (66 vuotta) |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Suomi |
| Palvelusvuodet | 1925–1966 |
| Komentajuudet |
SKK:n johtaja (1957–1959) 3. Divisioonan komentaja (1959–1960) |
| Taistelut ja sodat | talvisota, jatkosota |
| Sotilasarvo | kenraaliluutnantti |
| Kunniamerkit |
SVR 1.lk komentajamerkki 1.lk Vapaudenristi rauhanajan ansioista 2.lk Rautaristi Saksan Kotkan ritarikunnan 1.lk ritariristi |
Ali Walter Aleksander Koskimaa (vuoteen 1927 Dahlström[1] 19. heinäkuuta 1906 Oulu – 15. helmikuuta 1973) oli suomalainen kenraaliluutnantti.[2]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koskimaa osallistui sisällissotaan Oulun suojeluskunnassa 1918. Koskimaa suoritti kadettikoulun 1927 ja sotakorkeakoulun 1937. Hän toimi komppanianpäällikkönä 1933–1935 ja 2. divisioonan esikunnassa 1937–1939.[1][2]
Talvisodassa Koskimaa toimi III armeijakunnan operatiivisen osaston päällikkönä. Jatkosodassa hän toimi pataljoonan komentajana JR 12:ssa vuosina 1941–1942 ja Päämajan järjestelyosaston toimistopäällikkönä vuosina 1943–1944. Vuonna 1944 hän toimi Kannaksen joukkojen esikunnan esikuntapäällikkönä ja JR 48:n komentajana. Jatkosodassa Koskimaa taisteli mm. Kiestingissä, jossa haavoittui. Koskimaa oli komennuksella Saksan 9. armeijassa itärintamalla vuosina 1942–1943.[2]
Sodan jälkeen Koskimaa toimi loppuvuodesta 1944 seuraavaan vuoteen 2. divisioonan esikuntapäällikkönä.[1] Hän opetti taktiikkaa Sotakorkeakoulussa 1945–1948. Hämeen ratsurykmentin komentajana Lahdessa hän toimi 1948–1951 ja sen jälkeen 3. divisioonan esikuntapäällikönä 1951–1954. Vuosina 1954–1956 hän työskenteli pääesikunnassa osastopäällikkönä ja päämajamestarina 1956–1957.[2]
Koskimaa johti Sotakorkeakoulua 1957–1959. 3. divisioonan komentajana Koskimaa oli 1959–1960. Uransa päätteeksi Koskimaa toimi 1960–1966 pääesikunnassa jalkaväen tarkastajana ja samanaikaisesti pääesikunnankoulutuspäällikkö 1961–1966.[3][2]
Koskimaa oli 1961–1969 Suomen olympiakomitean varapuheenjohtajana. Lisäksi hän toimi vuosina 1960–1967 Hiihtoliiton puheenjohtajana. Koskimaa toimi Suomen joukkueen ylijohtajana talviolympialaisissa 1960 ja 1964 ja hiihdon MM-kisoissa 1962 ja 1966.[2]
Ylennykset: reservinvänrikki 1927, luutnantti 1929, kapteeni 1933, majuri 1940, everstiluutnantti 1941, eversti 1951, kenraalimajuri 1956, kenraaliluutnantti 1960.[2]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koskimaa oli kolmesti naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta.[2]