Alexis af Enehjelm
Alexis Gustaf Maximilian af Enehjelm (2. lokakuuta 1886 Hämeenlinna – 19. heinäkuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen oopperalaulaja sekä radiokuuluttaja ja -toimittaja. [1][2]
Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Enehjelmin vanhemmat olivat everstiluutnantti Gustaf Emil af Enehjelm ja Hedvig Mathilda Alfthan. Hän kävi Hämeenlinnan lyseota ja siirtyi sitten Haminan kadettikouluun. Kadettikoulun lakkauttamisen jälkeen Enehjelm jatkoi opintojaan Helsingissä ja pääsi ylioppilaaksi 1906 (Nya svenska läroverket i Helsingfors). Opiskeltuaan muutamia vuosia Helsingin yliopistossa Enehjelm aloitti lauluopinnot ulkomailla. [1][2]
Enehjelm opiskeli vuosina 1909–1913 laulua Wienissä ja Münchenissä ja toimi vuosina 1914–1919 Helsingin musiikkiopistossa laulunopettajana ja piti samanaikaisesti konsertteja. Vuosina 1919–1920 hän lauloi Suomalaisessa Oopperassa, minkä jälkeen hän oli kiinnitettynä Darmstadin oopperassa vuosina 1920–1924 ja sen jälkeen uudelleen Suomalaisessa Oopperassa vuoteen 1931. Enehjelm hallitsi noin 50 eri oopperaroolia. Lisäksi Enehjelm työskenteli vuodesta 1926 Yleisradiossa kuuluttajana ja toimittajana, ja sen myötä hänestä tuli yksi merkittävimmistä suomalaisista radiopersoonista. Jo ennen Yleisradion perustamista Enehjelm oli työskennellyt Suomen Radioyhdistyksen kuuluttajana ja ohjelmanhankkijana.
Vuodesta 1934 Alexis af Enehjelm toimi radion selostus- ja ajanvieteosaston päällikkönä. Reportaasiohjelmien saavuttamaa suurta suosiota hän arvioi: "Reportaasit välittävät meille jotain juuri sinä hetkenä tapahtuvaa, ja kuuntelijat niiden kautta tulevat kosketukseen elävän elämän kanssa. Reportaasitoiminta yhdistää mitä erilaisimmat kansalaiset toisiinsa: työmies tutustuu tieteen korkeimmalla huipulla kulkevaan oppineeseen, rikas tirehtööri tutustuu yksinkertaiseen rehtiin sotamieheen, balettineitonen vakavaan talonpoikaan ja uljas sotakenraali haaveilevaan runoilijattareen. Sitä paitsi radion silmä, mikrofoni – tai oikeastaan korva pääsee kaikkialle. Sen alue ulottuu Presidentinlinnasta Pelastusarmeijan yömajaan, vedenalaisesta sukellusveneestä Kallion kirkon torniin, rikospoliisin vankikopista itse arkkipiispan ympäristöön, tanssilattian riemusta ja remusta ulos kalmistojen kukkiin ja seppeleihin."
Enehjelm myös sävelsi yksinlauluja ja julkaisi vuonna 1919 novellikokoelman sekä romaanin Giovanna går vilse vuonna 1934. Hän suomensi lisäksi oopperatekstejä.[2]
Radiotyönsä ansiosta Enehjelmistä tuli niin suosittu ja rakastettu, että hänen hautajaisiinsa Helsingin Hietaniemen kappelissa osallistui useita tuhansia ihmisiä ja siunaustilaisuus välitettiin kappelista kovaäänisten välityksellä yleisön kuultavaksi.
Alexis af Enehjelm oli naimisissa vuodesta 1917 Brita Constance Johanna Hisinger-Jägerskiöldin kanssa. [1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ogräsrabatten. Förlagsaktiebolaget Fundament, Helsingfors 1918 (Teos digitoituna Doriassa)
- Giovanna går vilse : roman. Holger Schildts Förlag, Helsingfors 1934 (Teos digitoituna Doriassa)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ylen Elävä Arkisto: Alexis af Enehjelm
- Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja, s. 111. Helsinki: Otava, 1948.
- Eino Lyytinen: Yleisradion historia 1: Perustamisesta talvisotaan, s. 56. Helsinki: Yleisradio, 1996. ISBN 951-43-0713-5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alexis af Enehjelmin laulama O hellas barn Ylen Elävässä arkistossa
- Esimerkki Enehjelmin toimittamasta ohjelmasta Ylen Elävästä arkistosta
| ||||||||||||||
