Alexander Blomqvist
Alexander Blomqvist (29. joulukuuta 1796 Helsinki – 18. joulukuuta 1848 Helsinki) oli suomalainen kirjastonhoitaja ja oppihistorian professori.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Blomqvist syntyi ruukinpatruuna Alexander Magnus Sederholmin ja palvelija Anna Katarina Nybergin aviottomana lapsena.
Hän kävi Helsingin triviaalikoulua 1804–1811 ja Porvoon lukiota 1811–1815 päästen ylioppilaaksi 1815. Blomqvist opiskeli sitten Turun akatemiassa ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1819. Blomqvist oli Turun akatemian ylimääräinen kirjastoamanuenssi 1820, kamarikirjuri 1822–1826 ja vt. akatemiavouti 1822–1824 sekä kreikan kirjallisuuden dosentti 1823–1828. Hän toimi Helsingin yleisen kirjaston kirjastonhoitajana 1826–1828, Helsingin yliopiston apulaisena ja varakirjastonhoitajana 1828–1838, oppihistorian professorina 1838–1848 sekä yliopiston kirjastonhoitajana 1845–1848.[1] Blomqvist oli lisäksi Uusmaalaisen osakunnan inspehtori 1840–1847 ja yliopiston pysyvä rahastontarkastaja 1845. Blomqvist toimi myös Suomen virallisen lehden Finlands Allmänna Tidningin toimittajana 1826-1848.[2]
Blomqvist oli naimisissa vuodesta 1826 Kristina Charlotta Harringin kanssa. Heillä oli seitsemän lasta, joista Anton Gabriel Blomqvist (1836–1904) oli metsänhoitaja ja Evon metsäopiston johtaja ja Anna Charlotta Elisabet Blomqvist (1827–1901) johti ruotsalaista tyttökoulua Helsingissä. Maria Kristina Sofia Blomqvist (1834–1888) oli naimisissa kirjakauppias ja yliopiston konsistorin amanuenssi Claes Theodor Sederholmin kanssa. Blomqvist oli taiteilija Helena Westermarckin ja tunnetun sosiologin Edward Westermarckin äidin isä.[3]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Quæ ab Aeschylo accesserunt momenta tragoediæ Græcæ, secundum Aristotelem in libro poêtices C. IV examinans. 1823
- De principio methodi ethnographicæ in Historia litteraria universali adhibendae schediasma. 1838
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dahlberg, Julia: ”Den sanna bildningen. Nationellt och universellt som strategi inom den finska kunskapseliten, ca 1820–1850”, Historisk Tidskrift för Finland 101:4 (2016), 351–381.
- Helena Westermarck, Elisabeth Blomqvist. Hennes liv och gärning I (Helsingfors 1916), s. 1–30, 59–70.
- Kotivuori, Yrjö: Alexander Blomqvist. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 12.5.2011.
- Kauppiaan pojan salarakas : Isä ei hyväksynyt poikansa ja piikatytön suhdetta. Helsingin Sanomat 13.8.2005 (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yliopiston kirjastonhoitaja, Alexander Blomqvist. Suometar, 22.12.1848, nro 51, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.3.2015.
- ↑ Dahlberg, Julia: Den sanna bildningen. Nationellt och universellt som strategi inom den finska kunskapseliten, ca 1820–1850. Historisk Tidskrift för Finland, 2016, 101:4. vsk, s. 351–381. https://journal.fi/htf/article/view/70379 [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].
- ↑ Westermarck, Helena: Elisabeth Blomqvist, hennes liv och gärning: en biografisk studie, enligt brev och dagboksanteckningar 1. Helsingfors: Söderström, 1916. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
