Aleksi Delikouras

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aleksi Delikouras (s. 1990 Helsinki)[1] on suomalainen lyhytelokuvien tekijä ja kirjailija.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Delikouras kirjoitti ylioppilaaksi Kallion lukiosta syksyllä 2009 ja opiskelee Aalto-yliopistossa elokuvaohjausta.

Delikouras esiintyi yhdessä päärooleista Kirsti Tulonen-Seppäsen Yleisradion Koulu-TV:lle ohjaamassa neliosaisessa epookkisarjassa Ullakkokomppania (2005), joka käsittelee nuorten ihmisten elämää toisen maailmansodan aikaisessa Suomessa.[2] Juha Lehtolan ohjaamassa televisiosarjassa Rakkauden nälkä (2007) Delikouras näytteli Iiro Ilja Peltosen roolissa.

Delikouras on tehnyt myös lukuisia omia lyhytelokuvia. Lukioaikana hän teki kavereineen neliosaisen samurai-, ninja- ja kungfu-kulttuureja yhdistelevän FatalNinja-sarjan, jonka osat julkaistiin YouTubessa. Kolmannella ja neljännellä osalla he osallistuivat myös suomalaisiin lyhytelokuvakilpailuihin.[3] FatalNinjan kolmas episodi sai kunniamaininnan DigiTaika 2007 -tapahtumassa.[4] FatalNinja-videoiden myötä syntyi ajatus kirjoittaa niihin perustuva kirjasarja. Delikouras ideoi ja kertoi tarinaa, jonka hänen äitinsä, kustannustoimittaja Kristina Delikouras, kirjoitti kirjaksi.[3] Ensimmäinen osa Soturioppilas ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 2009, Varjosoturi seuraavana vuonna ja trilogian päätös Soturikaste vuonna 2011.

Vuonna 2007 Delikouras kuvasi Tamminiemen museon ”11 presidenttiä – 11 esinettä” -näyttelyä varten dokumentin, jossa esitellään yksi kuhunkin Suomen siihenastiseen presidenttiin liittyvä esine.[5]

Delikouras on tehnyt myös Nörtti-sarjan ”DragonSlayer666”-nimisestä tietokoneriippuvaisesta nörtistä kertovia YouTube-lyhytelokuvia. Vuonna 2012 ilmestyi Delikourasin lyhytelokuviensa pohjalta kirjoittama Otavan kustantama nuortenkirja Nörtti: New game.[6] Kirja oli ilmestymisvuonnaan Finlandia Junior -palkintoehdokas.[7] Nörtti-elokuva sai vuonna 2008 kunniamaininnan Vasemmistonuorten Jonkun toisen ongelma – kriittisiä kuvakulmia yhteiskuntaan -dokumentti- ja lyhytelokuvakilpailussa.[8]

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Delikouras, Aleksi Kirjasampo.fi. Viitattu 19.12.2014.
  2. Möttölä, Marjatta: Sodan arkea nuorten silmin. Helsingin Sanomat, 7.11.2005.
  3. a b Markkola, Matti: Toiminnan mies Ylioppilaslehti. 6.2.2009. Viitattu 20.2.2012.
  4. FatalNinjan synty Fatalninja.fi. Viitattu 19.12.2014.
  5. Hämäläinen, Unto: Kaikki presidentit Tamminiemessä. Helsingin Sanomat, 5.12.2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 19.12.2014.
  6. Leminen, Teemu: Youtuben Nörtti muuttaa verkosta printtiin Nyt.fi. 1.11.2011. Viitattu 20.2.2012.
  7. Finlandia Junior -palkintoehdokkaat 2012 Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 19.12.2014.
  8. Dokumentti- ja lyhytelokuvakilpailun voittaja kertoo erilaisuuden sietämisestä 19.2.2008. Vasemmistonuoret. Viitattu 19.12.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]