Aleksei Tšernyh
Aleksei Sergejevitš Tšernyh (ven. Алексей Сергеевич Черных, 2. lokakuuta 1892 Selenginsk[1] – 5. helmikuuta 1940 Moskova[2]) oli neuvostoliittolainen diplomaatti, joka toimi maansa suurlähettiläänä Suomessa vuosina 1921–1925.
Aleksei Tšernyh opiskeli Moskovan yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja liittyi bolševikkipuolueeseen vuonna 1917[1]. Hän työskenteli diplomaattina vuodesta 1918. Tšernyh oli Neuvosto-Venäjän valtuuskunnan sihteeri Tarton rauhanneuvotteluissa vuonna 1920. Hän toimi Neuvostoliiton täysivaltaisena edustajana Suomessa vuosina 1921–1925, Latviassa vuosina 1925–1926 ja väliaikaisena asiainhoitajana Kiinassa vuosina 1926–1927. Myöhemmin Tšernyh työskenteli tilastohallinnossa, Gosplanissa, maatalousakatemiassa ja radiokomiteassa. Hän oli Neuvostoliiton täysivaltainen edustaja Iranissa vuosina 1935–1939.[3]
Tšernyh pidätettiin toukokuussa 1939 ja tuomittiin helmikuussa 1940 kuolemaan syytettynä vakoilusta. Hänet rehabilitoitiin vuonna 1956.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tšernyh Aleksei Sergejevitš – Posol Sovetskogo Sojuza Vospominanija o GULAGe i ih avtory. Viitattu 29.7.2021.
- ↑ a b Tšernyh Aleksei Sergejevitš Pamjat o bespravii. Viitattu 29.7.2021.
- ↑ Diplomatitšeski slovar, tom 3, s. 621. Moskva: Nauka, 1986.