Siirry sisältöön

Aleksei Gornostajev

Wikipediasta
Aleksei Gornostajev.

Aleksei Maksimovitš Gornostajev (ven. Алексей Максимович Горностаев; 18. helmikuuta 1808 Vyksa, Nižni Novgorodin kuvernementti – 18. joulukuuta 1862 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen arkkitehti, joka tunnetaan ortodoksisten kirkkojen suunnittelijana ja uusvenäläisen tyylin edustajana. Eräs hänen töistään on Uspenskin katedraali Helsingissä.[1][2][3]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gornostajevin sukuun syntyi viisi arkkitehtia, joista neljästä tuli akateemikoita. Gornostajev oli vanhempiensa nuorin poika ja vain muutaman kuukauden ikäinen, kun hänen isänsä Maksim Perfiljevitš Gornostajev kuoli ja perhe jäi vanhimman pojan huostaan. Gornostajev kasvoi eläkkeellä olleen kenraali D. L. Šepelevin, Vyksan tehtaanomistajan perheessä. Nuoren miehen piirustukset kiinnittivät Šepelevin luona vierailevan kirjailija ja kustantaja Pavel Svinyinin huomion, ja tämä vakuutti Šepelevin perheen nuoren Gornostajevin lahjakkuudesta ja taiteellisen koulutuksen tarpeesta.[2]

Gornostajev aloitti arkkitehtuuriopintonsa vuonna 1822 Moskovassa Domenico Gilardin johdolla.[1] Hän muutti vuonna 1825 Pietariin ja opiskeli Vasili Stasovin oppilaana Tsarskoje Selossa. Hän avusti Aleksandr Brjullovia Pietarin Mihailovski-teatterin suunnittelussa. Vuosina 1834–1838 Gornostajev täydensi opintojaan Italiassa. Palattuaan hän oli kahden vuoden ajan yhtenä Talvipalatsin restaurointiin vuoden 1837 jälkeisen tulipalon jälkeen osallistuneista arkkitehdeista, mutta siirtyi sen jälkeen itsenäisten suunnittelutöiden pariin. Vuodesta 1843 hän työskenteli Venäjän sisäministeriön arkkitehtina. Pietarin taideakatemia myönsi Gornostajeville vuonna 1838 akateemikon arvon, ja vuonna 1849 hänet nimitettiin taideakatemian professoriksi. Hän sai vuonna 1859 kollegineuvoksen arvonimen.[3]

Gornostajev kuoli 56-vuotiaana joulukuussa 1862 vesipöhöön.[2] Hänet on haudattu Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Sergein luostariin.[3]

Omat suunnittelutyöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gornostajevin ensimmäisiin itsenäisiin suunnittelutöihin kuuluivat Orlov-Denisovin suvun datša Pietarin Kolomäessä (1839–1841) ja Šišmarjovin talon muutostyöt Nevski prospekt 3:ssa. Hän suunnitteli useita kirkkoja ja kappeleita Valamon luostariin sekä Staraja ja Novaja Ladogan kaupunkien useisiin luostareihin. Pietarissa hänen päätyönsä ovat Pyhän Sergein rannikkoluostarin uusi kirkko (1856–1857) ja Guslitskin luostarin kappeli (1860–1861, tuhoutunut). Hän suunnitteli myös kotikirkot sisäministeriön taloon (1856) ja uuteen Mihailovskin palatsiin (nykyinen Venäläisen taiteen museo, 1859) sekä Pyhän Andreaan katedraalin uudet sisätilat (1858).[3] Gornostajev alkoi 1840-luvun lopulta alkaen käyttää kirkollisissa rakennuksissaan uusrenessanssin sijasta uusvenäläistä ja uusbysanttilaista tyyliä.[4] Helsingin Uspenskin katedraalin hän piirsi vuosina 1859–1860 ja valvoi itse rakennustöitä, mutta kirkko valmistui vasta kuusi vuotta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1868. Työn saattoi loppuun hänen oppilaansa Ivan Varnek, jonka johdolla oli rakennettu myös Viaporin varuskuntakirkko.[2]

Suunnittelutöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 ГОРНОСТАЕВ Алексей Максимович (Михайлович) Snor.ru. Arkistoitu 26.2.2018. Viitattu 25.1.2026. (venäjäksi)
  2. 1 2 3 4 Архитекторы Петербурга: Алексей Горностаев Научно-реставрационная фирма «МИР». Arkistoitu 2018. Viitattu 26.1.2026. (venäjäksi)
  3. 1 2 3 4 Gornostaev A.M. (1808-1862), architect Saint Petersburg encyclopaedia. Arkistoitu 26.9.2023. Viitattu 25.1.2026. (englanniksi)
  4. ↑ Горностаев, Алексей Максимович Большая биографическая энциклопедия. Arkistoitu 26.2.2018. Viitattu 25.1.2026. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aleksei_Gornostajev&oldid=23807798”