Aleksandr Butlerov
| Aleksandr Mihailovitš Butlerov | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. syyskuuta 1828 Tšistopol, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 17. elokuuta 1886 (57 vuotta) Butlerovka, Venäjä |
| Kansalaisuus | Venäjä |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Nikolai Zinin ja Karl Claus |
| Oppilaat | Mikhail Dmitrievich Lvov (käännä suomeksi), Vladimir Markovnikov, Aleksandr Popov, Aleksandr Zaitsev, Aleksei Favorski, Ivan Kondakov, Jegor Vagner, Dmitri Konovalov (käännä suomeksi), Flavian Flavitski, Aleksandr Aleksandrovitš Krakau ja Pjotr Rubtsov |
| Tutkimusalue | Kemia, orgaaninen kemia, Mehiläishoito, lepideptorologia ja Spiritismi |
 Nimikirjoitus |
|
Aleksandr Mihailovitš Butlerov (ven. Алекса́ндр Миха́йлович Бу́тлеров; 6. syyskuuta 1828 Tšistopol, Venäjän keisarikunta – 17. elokuuta 1886 Butlerovka, Venäjä) oli venäläinen kemisti, joka edisti kemian rakenteiden ymmärrystä erityisesti tautomeriaan liittyen.[1][2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1849 Kazanin yliopistoon liittynyt Butlerov omaksui ranskalaisten kemistien Auguste Laurentin ja Charles Frédéric Gerhardtin teoriat ja työskenteli uusien menetelmien parissa tunnettujen yhdisteiden syntetisoimiseksi sekä täysin uusien synteesien parissa. Butlerovista tuli Kazanin yliopiston apulaisprofessori vuonna 1851 ja Pietarin yliopiston professori vuonna 1868.[1][3]
Vuonna 1861 Butlerov esitti käsityksensä kemiallisesta rakenteesta: molekyylin kemiallinen luonne määräytyy atomien lukumäärän ja tyypin lisäksi myös niiden rakenteen mukaan. Kahdella tai useammalla yhdisteellä voi olla sama alkuainekoostumus, mutta erilaiset ominaisuudet. Hän ennakoi ja osoitti isomeerien olemassaolon. Butlerov julkaisi tärkeitä tutkimuksia alifaattisista hiilivedyistä ja alkoholeista, tutki perin pohjin hiilivetyjen ja niiden derivaattien isomeria-suhteita. Näillä tutkimuksilla oli perustava merkitys orgaanisten aineitten sisäisestä koostumuksesta tehdyille teorioille. Vuonna 1866 hän syntetisoi isobutaanin. Kaksi vuotta myöhemmin hän havaitsi, että tyydyttymättömät orgaaniset yhdisteet sisältävät useita sidoksia.[1][2]
Hiiliyhdistysten systematiikan Butlerov on esittänyt teoksessaan Lehrbuch der organischen Chemie.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Butlerov, Aleksandr Mihailovitš Encyclopedia Britannica. 2021. Viitattu 9.11.2021.
- ↑ a b c Butlerov, Aleksandr Mihailovitš Tietosanakirja. 1909-1922. Viitattu 9.11.2021.
- ↑ Butlerov, Aleksandr Mihailovitš Nordisk familjebok. 1905. Viitattu 9.11.2021.
| ||||||||||||||||||||||
