Ruskomerietana

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Alderia modesta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruskomerietana
Ruskomerietana 20. kesäkuuta 2011 Töölönlahdella.
Ruskomerietana 20. kesäkuuta 2011 Töölönlahdella.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Kotilot Gastropoda
Alaluokka: Takakiduskotilot Opisthobranchia
Lahko: Pussikielikotilot Sacoglossa
Yläheimo: Limapontioidea
Heimo: Limapontiidae
Suku: Alderia
Laji: modesta
Kaksiosainen nimi

Alderia modesta
(Loven, 1844)

Ruskomerietana (Alderia modesta) on merivedessä elävä, melko pienikokoinen kuoreton kotilolaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskomerietana on litteä, jopa yli 10 mm:n pituiseksi kasvava merietana. Ruumiin väritys on tumma ja levottoman kirjava, sillä läpikuultavaa pintaa kirjovat vihertävät tai ruskehtavat, joskus vaaleat laikut. Ruumiin ensimmäistä kolmannesta lukuun ottamatta selkäpuolella on runsaasti sormimaisia ulokkeita, joita voi olla yksilöstä riippuen jopa yli 30 kappaletta. Lisäksi pään sivuilla saattaa olla siipimäiset ulokkeet. Ruuansulatuskanavan voi nähdä ulokkeiden tai eläimen vatsapuolen läpi. Vatsapuolen jalka on selvästi varsinaista ruumista leveämpi. Eläimen selkäpuolen ulokkeiden rytmikkäällä liikkeellä on merkitystä ruumiinnesteen liikkeeseen, sillä Alderia-suvun merietanoilla ei ole erillistä sydäntä. Peräaukko on selkäpuolella eläimen takaosassa.[1][2][3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia tavataan Pohjois-Atlantin rannikolla Norjasta Ranskaan saakka sekä Itämeressä. Lisäksi se esiintyy Pohjois-Amerikan Tyynenmeren puoleisella rannikolla.[2] Suomessa lajia tavataan ainoastaan hiekkapohjaisilla merialueilla.[3]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskomerietana on täysin sidoksissa letkulevien (Vaucheria) suvun keltaleviin. Se vaatii yli viiden promillen suolapitoisuutta.[2] Lajin levinneisyyttä Suomessa ei tunneta kovin hyvin, mutta sitä tavataan harvakseltaan ainakin etelärannikolla.[4] Kotiloille tyypilliseen tapaan laji on hermafrodiitti. Parittelussa kumpikin osapuoli laskee sukusolunsa sukuelimen kärjessä olevalla piikillä toisen osapuolen ihon läpi ruumiinonteloon.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b http://www.seaslugforum.net/showall/aldemode
  2. a b c http://species-identification.org/species.php?species_group=mollusca&id=533 (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. a b Kirsi Hutri & Tiina Mattila: Kotilo- ja simpukkaharrastajan opas. Tammi 1991 ISBN 951-30-9696-3 s. 114–115
  4. Ruskomerietana Luontoportti.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]