Albin Ahonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Antti Albin Ahonen (26. heinäkuuta 1900 Helsinki11. elokuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja tietokirjallisuuden sekä radiokuunnelmien suomentaja.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahosen vanhemmat olivat kauppiaspariskunta Antti ja Brita Johanna Ahonen. Hän oli suvun kaavilaisesta kantaisästä lukien seitsemäs perättäisessä sukupolvessa syntynyt Antti Ahonen; puhuttelunimeksi vakiintui kuitenkin Albin.[1]

Ahonen suoritti Helsingin suomalaisen lyseon kahdeksanvuotisen oppimäärän seitsemässä vuodessa ja sai ylioppilaslakin 17-vuotiaana.[1] Hän opiskeli Helsingin yliopistossa historiaa, kirjallisuushistoriaa, kansantaloutta, filosofiaa ja lakia. Lakiopintojensa pohjalta Ahonen toimi puoli vuotta Kaavilla vastaavana nimismiehenä.[2]

Vuonna 1922 Ahonen oli Helsingin Sanomien palveluksessa ja sen jälkeen kaksi vuotta Maaseudun Sanomissa Tampereella toimien myös Tampereen yhteiskoulun historian opettajana; sitten puoli vuotta Ylioppilaslehden toimitussihteerinä jääden lopulta vapaaksi lehtimieheksi, jolloin teki myös suomennostöitä skandinaavisista kielistä, saksasta, ranskasta, venäjästä ja englannista.[3]

1920-luvun Tulenkantajat-ryhmässä tutuksi tuli mm. Uuno Kailas, jonka kanssa Albin kirjoitti yhteisellä salanimellä Juhani Herttua mystisluonteisia novelleja. Miehet kaavailivat jopa oman kirjankustantamon perustamista.[4]

Albin Ahonen avioitui vaimonsa Martan kanssa 2.5.1937. Ainoa jälkeläinen on 13.10.1939 syntynyt Antti Seppo: elokuvaaja, freelancetoimittaja ja -valokuvaaja.

Aiemmat kielentarkastustyöt veivät miehen Werner Söderström Oy:n kustannusvirkailijaksi.Siellä hänen ensimmäisiä töitään oli vuonna 1938 ilmestynyt WSOY:n 60-vuotisjuhlajulkaisu Juhani Ahosta Saima Harmajaan. Hän toimitti Martti Haavion ja V.I. Mikkosen kanssa myös toisen merkittävän elämäkertateoksen Aleksis Kivestä Saima Harmajaan.[5]

Sivutyönään Ahonen toimi Rautatieläinen-lehden toimitussihteerinä ja vuoden 1945 alusta julkaisun päätoimittajana. Hän päätoimitti myös Rautatie-nimistä julkaisua noin kymmenen vuoden ajan.[6]

Ahonen toimi uransa loppupuolella jälleen vapaana lehtimiehenä tehden pitkään töitä myös Yleisradiolle sekä kirjoittaen että suomentaen kuunnelmia radioteatterille. Tunnetuimpia olivat jännitysjatkokuunnelmat Paul Temple ja Hyvää iltaa, nimeni on Cox -sarjat.[7]

Ahonen kuoli 11. elokuuta 1964. Ahosta muistettiin lehtimiesten keskuudessa persoonana, joka hallitsi paitsi suorasanaisen tekstin myös runomuotoisen kirjoittamisen.

Ahosen kirjallinen tuotanto kattoi vuosikymmeniä. Hän käytti myös nimimerkkejä ja salanimiä. Tiedossa ovat: A.A., A.A-n, A.A-N, Alppi, Alpiinus, Antti Antinpoika, Joukamo, Jupiteri, Kirja Kasperi, Kirja Niku, Konsta Kriivari, Mr. Ernst, Norppa (Helsingin Sanomissa 1922), K ja K, Pakana (yhdessä Yrjö Kivimiehen kanssa), Pietro, Pinoccio, Piinus, Antti Sorjo, Spectator, Suutari Topias, Tauno Totinen, Topi Totinen, Varavääpeli, Pekka Puskuri, Antti Vehkaoja.(lähde:Kansalliskirjasto, Maija Hirvonen: Salanimet ja nimimerkit)

Antti-perintönimen on saanut jo kaksi uutta sukupolvea: Antti Juhani (1965) ja vuonna 2000 syntynyt kymmenes Antti eli Antti Pauli Sakari Ahonen.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kossin Antin kivinavetta. Henkivakuutusyhtiö Salama, Helsinki 1926
  • Vain hetken on työ. 1933
  • Huima mies. Henkivakuutusyhtiö Salama, Helsinki 1934
  • Rakentaja. Henkivakuutusyhtiö Salama, Helsinki 1934
  • Tulevaisuuden suunnitelma. Henkivakuutusyhtiö Salama, Helsinki 1934
  • Vara vai vahinko. Henkivakuutusyhtiö Salama, Helsinki 1934
  • Aleksis Kivestä Saima Harmajaan : suomalaisten kirjailijain elämänkertoja ; toim. Albin Ahonen, Martti Haavio ja V. I. Mikkonen. WSOY 1943
  • Kaksi vuosikymmentä junamiesten yhteistoimintaa : eräitä ääripiirteitä V.R. Junamiesyhdistyksen 20-vuotistaipaleelta 1923-1943 ; kirj. Albin Ahonen, J. K. Lavemaa. V.R. Junamiesyhdistyksen r.y. keskustoimikunta, Helsinki 1943
  • Juhani Ahosta Saima Harmajaan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, toim. Albin Ahonen, WSOY:n 60-vuotisjuhlajulkaisu 1938.
  • "Tietojen kirja" osa I Kirjallisuuden historia, kirjoittanut Albin Ahonen, Unto Kupiainen, Eila Pennanen,WSOY 1952
  • "Tietojen kirja" osa II Kirjallisuuden historia, kirjoittanut Albin Ahonen, WSOY 1953.
  • "Tietojen kirja" osa III Kirjallisuuden historia, kirjoittanut Albin Ahonen, WSOY 1952.
  • "Opettaja John Chronschoughin kutsumus": radiokuunnelma, Yleiradiolle kirjoittanut Albin Ahonen, 1950-luvulla.
  • "Inhimillinen tekijä": radiokuunnelma, Yleiradiolle kirjoittanut Albin Ahonen, 1950-luvulla.

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Georges Wal : Konnia ja kiipijöitä keisarin palveluksessa : Tsaarin-Venäjän salaisen poliisin palveluksessa olleen suomalaisen muistelmia ; ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta suom. Albin Ahonen. Gummerus 1938
  • Gunnar Gunnarsson : Hyvä paimen : kertomus ; tanskankielestä suomentanut Albin Ahonen. WSOY 1941 (alkuteos Den gode Hyrde)
  • René de Chambrun : Näin Ranskan luhistuvan : nouseeko se jälleen?. WSOY 1941 (alkuteos I saw France fall : will she rise again?)
  • Rütger Essen : Venäjän arvoitus ; ruotsinkielisen alkuteoksen Den ryska ekvationen 4. painoksesta suomentanut Albin Ahonen. WSOY 1941
  • H. Halldor Laxness: "Islannin kello", islanninkielestä suomentanut Albin Ahonen, WSOY 1941
  • Carl Grimberg : Kansojen historia : kansojen elämä ja sivistys. 10 osa, Uusi aika : III ; tekijän luvalla suom. Lauri Hirvensalo ja Albin Ahonen ; runot, paitsi erikseen mainittuja, suom. Toivo Lyy. WSOY 1942
  • Carl Grimberg : Kansojen historia : uud. laitos 22 nidoksena. 16, Espanjan perimyssota : Venäjä ja Puola : Englanti 1700-luvulla ; suom. kieliasun tark. Asser Jokinen ; kuvituksen suunnittelu ja taitto Asko Rysä ; suomennos Albin Ahonen. WSOY 1958, 2. painos 1964, 3. painos 1966
  • Francis Durbridge : Paul Temple ja tapaus Conrad : jännityskuunnelma ; suomentanut Albin Ahonen ; ohjaus Eero Leväluoma. Radioteatteri 1961
  • Francis Durbridge : Paul Temple ja Spencerin juttu : jännityskuunnelma ; suomentanut Albin Ahonen ; ohjaus Eero Leväluoma. Radioteatteri 1962
  • Malcom Drowne : Hyvää iltaa, nimeni on Cox", jännityskuunnelma, suomentanut Albin Ahonen; ohjaus Eero Leväluoma, radioteatteri 1956
  • Malcom Drowne : "Hyvää iltaa, nimeni on Cox II", jännityskuunnelma, suomentanut Albin Ahonen; ohjaus Eero Leväluoma, radioteatteri 1957.
  • W. Somerset Maugham: "Onnen arvoitksia", suomentanut Albin Ahonen, Kusstannusosakeyhtiö Kansanvalta 1925.
  • Irwin Shaw: "Kunnon väkeä", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 194
  • Hans Ditlev: "Valtameren sankari", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1953.
  • Andre´ Bjerke: "Keppi",suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1954.
  • Christian Bock - Herb Reinecker: "Isä tarvitsee vaimon", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1954.
  • Johan Borgen: "Professori ja balettityttö", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1954.
  • Ebba Haslund: "Isästä tulee äiti", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1954.
  • Fred von Hoershelmann: "Laiva, jonka nimi oli Toivo", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1954.
  • Wilhelm Moberg: "Lea ja Rakel", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri - 1954.
  • Heinrich Böll: "Tuiki tavallinen päivä!", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1955.
  • Ernest Hemingvay/Herbert Timm: "Kilimandsharon lumet", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1955.
  • Irene Ibs Bille: "Ilman kasvoja", suomentanut Albin Ahonen -Radioteatteri 1955.
  • August Mälk: "Risti rantakivessä", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1955.
  • Henry Van Dyke/Solveig Forss: "Legenda neljästä tietäjästä", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1955.
  • Curt Langenbeck: "Lehtokone laskeutuu", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1956.
  • Alexandre Rivele/Henry Colpi: "Talossa on elefantti", Suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1956.
  • Fanny Alving: "Nurjaa ja oikeata", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1957.
  • Alex Brinchmann: "Ankea nuoruus", suomentanut Albin Ahonen - 1957.
  • Lisa Cawen´-Heikkinen: "Hän, joka etsi Jumalaa", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1957.
  • Dieter Rohkohl: "Ukko Grunlein lähtee lomalle", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1958.
  • C.S. Forester/John Kair Cross: "Afrikan kuningatar", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1960.
  • Aleksei Arbusov: "Tapaus Irkutskissa", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1961.
  • Lewis John Carlino: "Myytävänä käytetty auto", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1961.
  • Folke Fridell: "Toisen leipä", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1961.
  • Slawomir Mrozek: "Pommi", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1961.
  • Oscar Wilde/Basil Dawson: " Lordi Arthur Savilen rikos", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1961.
  • Thorn Wilder: "Rakkaus ja rakkauden lääke. Junaonnettomuus - Radioteatteri 1961.
  • Wolfgang Altendorf: "Pirun kuva seinällä", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1962.
  • Wolfgang Altendorf: "Valkoinen käsilaukku", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1962.
  • Philip Levene: "Pitkän tähtäimen murha", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1962.
  • Eduard König: "Teo", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1963.
  • Erik Muller: "Neitsytkammio", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1963.
  • Hjalmar Bergman: "Kokeilu", suomentanut Albin Ahonen - Radioteatteri 1964.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Albin Ahonen SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
  • WSOY, Arkisto
  • Kansalliskirjasto/Maija Hirvonen: Salanimet ja nimimerkit
  • Yleisradio, Radioteatteri
  • Ahti Kopperi, Ahosen suku II
  • Maunu Niinistö, Uuno Kailas - hänen elämänsä ja runoutensa
  • SKS, Suomalaiset kirjailijat 1945 - 1980

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ahti Kopperi, Ahosen suku II
  2. Albin Ahosen itse kertomaa
  3. Ahti Kopperi, Ahosen suku
  4. Maunu Niinistö, Uuno Kailas - hänen elämänsä ja hänen runoutensa
  5. WSOY/arkisto
  6. Rautatieläisten liitto/arkisto
  7. Yleisradio/radioteatteri