Albatros B.II

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Albatros B.II
AlbatrosBII.jpg
Tyyppi tiedustelu- ja koulukone
Suunnittelija Ernst Heinkel
Ensilento 1914

Albatros B.II oli saksalainen Ernst Heinkelin suunnittelema kaksitasoinen tiedustelu- ja koulukone ensimmäisen maailmansodan alkuvuosina. Koneen suunnittelutehdas oli Albatros Flugzeugwerke ja se suoritti ensilentonsa 1914. Kone pohjautui Albatros B.I-malliin ja sitä rakennettiin melko suuria määriä ennen kuin kehitys korvasi koneet C-tyypillä.

Vuonna 1914 Albatros B.II saavutti uuden korkeusennätyksen 4 500 metriä.lähde?

Muunnokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albatros B.II-koneesta rakennettiin runsaasti lisenssi- ja kopiokoneita, mm. Ruotsissa viidellä eri valmistajallalähde?:

Konetyypistä tehtiin myös kellukeversio B.II-W tai W.I ja jatkokehitys johti B.III-tyyppiin, jota rakennettiin pieni määrä.lähde?

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koneen käyttäjämaita olivat luonnollisesti sen valmistusmaa Saksa sekä Puola, Ruotsi lisenssi- ja kopiokoneineen sekä sitä kautta myös Suomi. Saksassa koneen pääasiallinen käyttö loppui jo 1915, mutta sitä käytettiin koulukoneena aina vuoteen 1918 asti. Ruotsissa käyttö kesti vuotta pidempään, Puolassa vuoteen 1920 ja Suomessa vuoteen 1923.lähde?

Käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ilmavoimilla oli yhteensä neljä Ruotsissa lisenssillä valmistettua Nordiska Aviatikbolagetin (N.A.B.) ja Södertelge Werkstäderin (S.W.) valmistamaa Albatros B.II-tyyppistä lentokonetta. Koneet olivat ruotsalaisten yksityishenkilöiden rahoittamia ja Suomeen lentämiä, Ruotsin viranomaisten estelyistä välittämättä. Konetyypillä tehtiin Suomen ilmavoimien ensimmäinen sotalento.lähde?

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rakenne: kankaalla verhoiltu puurakenteinen kaksitaso
  • Miehistö: 2
  • Pituus: 7,63 m
  • Kärkiväli: 12,80 m
  • Korkeus: 3,15 m
  • Siipipinta-ala: n. 43 m²
  • Lentopaino: 1 070 kg
  • Moottori: 6-sylinterinen nestejäähdytetty Mercedes D.II rivimoottori
  • Teho: 100 hv
  • Huippunopeus: n. 105 km/h
  • Suurin korkeus: n. 3 000 m

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kalevi Keskinen, Kyösti Partonen, Kari Stenman, Suomen Ilmavoimat I 1918-27, 2005. ISBN 952-99432-2-9.
  2. Timo Heinonen, Thulinista Hornetiin, Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 3, Gummerus Kirjapaino Oy, 1992. ISBN 951-95688-2-4