Alan Simpson
| Alan Simpson | |
|---|---|
 Alan Simpson (vasemmalla) ja Dyrol Burleson Tokion olympialaisten 1 500 metrin finaalissa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. toukokuuta 1940 Coventry |
| Kansalaisuus | Iso-Britannia |
| Uran tiedot | |
| Pituus | 178 cm |
| Laji | keskimatkojen juoksu |
| Seura | Rotherham Harriers & AC |
| Kilpauran kesto | 1957–1967 |
| Saavutukset | |
| Paras sijoitus maailmanrankingissa |
[1]Maailmantilastossa 1 500 metrillä : 1964: 7. (3.39,1) 1965: 9. (3.40,6) |
| Ennätykset |
[2]800 m 1.48,9 (1965) 1 000 m 2.22,7 (1963) 1 500 m 3.39,1 (1964) Maili 3.55,7 (1965) 2 000 m 5.07,9 (1962) 3 000 m 8.07,2 (1967) 2 mailia 8.43,0 (1964) 5 000 m 14.10,2 (1965) |
Alan Simpson (s. 22. toukokuuta 1940 Coventry) on brittiläinen keskimatkojen juoksija, jonka huippuvuodet olivat 1960-luvulla. Hän oli mukana Tokion olympialaisissa sijoittuen 1 500 metrin juoksussa neljänneksi.[3]
Nousu keskimatkojen huipulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alan Simpson nousi kansalliseen kärkijoukkoon vuonna 1957 voittaessaan Sheffieldissä maastojuoksukisan.[4] Hän nousi 1961 kansainvälisesti esille juostessaan Dortmundin kisoissa 1 500 metriä aikaan 3.44,1. Seuraavan vuoden Brittiläisen kansainyhteisön kisoissa Perthissä hän edusti Englantia, mutta karsiutui maililla alkueristä.[5] Kausi oli Simpsonille hankala, koska hän loukkasi jalkansa, mikä pilasi merkittävän osan kaudesta 1962.[6] Vuoden 1963 Maailmankisoissa Helsingissä hän teki oman 1 500 metrin ennätyksensä 3.43,3 voittaessaan matkan.[1]
Huippuvuodet 1964 ja 1965[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 1964 tuli hänen menestysvuotensa. Hän juoksi Lontoossa jo kesäkuussa oman ennätyksensä 3.39,1.[1] Simpson valittiin Britannian olympiajoukkueeseen ja pääsi Tokion olympialaisissa loppukilpailuun alku- ja välierien kautta. Hän sijoittui loppukilpailussa neljänneksi Uuden-Seelannin Peter Snellin voittaessa ylivoimaisesti.[7] Kautta 1965 Simpson piti uransa parhaana. Huhtikuussa 1965 hän juoksi Suomessa sisähallissa 5 000 metriä alle 14 minuutin. Alkukesästä hän otti kolmannen Britannian mailin juoksun mestaruuden. Sen jälkeen hän voitti Dublinissa kutsukilpailussa maililla olympiamestari Peter Snellin. Kesän aikana hän paransi 800 metrin ennätystään ja voitti kovan kilpakumppaninsa Witold Baranin Britannian ja Puolan välisessä maaottelussa. Elokuussa 1965 hän teki maililla uuden ennätyksensä, joka oli samalla maansa ennätys 3.55,7, vaikka itse kisan voitti Kenian Kipchoge Keino. Kauden lopussa kova kilpailutahti vei jo veroja, ja hän jäi kauden päättyessä neljänneksi Euroopan cupissa Länsi-Saksan Bodo Tümmlerin, Ranskan Jean Wadoux'n ja Itä-Saksan Jürgen Mayn jäljessä.[6]
Uran viimeiset vuodet ja kisat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1966 sisähallin Euroopan mestaruuskisoissa Dortmundissa hän sijoittui 3 000 metrillä neljänneksi Länsi-Saksan Harald Norpothin voittaessa. Elokuussa 1966 käydyissä Brittiläisen kansainyhteisön kisoissa Jamaikan Kingstonissa mailin juoksussa Simpson otti hopeaa Kenian Kipchoge Keinon voittaessa.[5] Kesän EM-kisoissa Budapestissä syyskuussa 1966 Simpson oli neljäs Länsi-Saksan Bodo Tümmlerin voittaessa. Simpson teki tällöin kesän parhaan aikansa 3.43,8.[1] Simpson kilpaili vielä vuonna 1967, mutta oli jo laskusuunnassa.
Alan Simpson voitti urallaan kolme mailin Britannian mestaruutta vuosina 1963, 1964 ja 1965 sekä kahden mailin sisähallimestaruuden vuonna 1966. Hän säilytti 1 500 metrin ajallaan 3.39,1 maansa ennätyksen viiden vuoden ajan ja mailin ennätyksellä 3.55,7 seitsemän vuoden ajan.[4] Suomalaisille Simpson tuli hyvin tutuksi. Suomessa hänen kova kilpakumppaninsa oli Olavi ”Tankki” Salonen. Vuoden 1962 maaottelussa Lontoossa Salonen voitti Simpsonin selvästi maililla.[8] Vuoden 1963 maailmankisoissa Simpson voitti Salosen tiukassa loppusuorataistelussa.[9] Vuoden 1964 Suomi–Iso-Britannia-maaottelu Helsingissä ennen Tokion olympialaisia oli tosi tiukka. Loppusuorataistelun jälkeen Simpson voitti Salosen maalikameraratkaisulla. Lisäksi Simpsonin maanmies John Whetton oli samassa rintamassa sijoittuen kolmanneksi.[10] Huhtikuussa 1965 Suomi ja Englanti kävivät sisäratamaaottelun Tampereen jäähallissa. Siellä Simpson juoksi epävirallisen ME:n 5 000 metrillä ajalla 13.58,4.[11]
Päättäessään uransa vuoden 1967 lopussa Simpson kertoi julkisuudessa maaliskuussa 1968 käyttämistään piristeistä ennen Kingstonin Kansainyhteisön mestaruuskisoja vuonna 1966 todeten, että ”En ole ylpeä, mitä tein. Se oli tyhmintä, mitä ajatella saattaa.” Siihen aikaan doping ei vielä ollut rangaistava teko, joten ilmoituksella ei ollut vaikutusta hänen saavuttamaansa Kingstonin kisojen hopeamitaliin.[12]
Amatööriuran jälkeen hän suunnitteli ammattilaisjuoksijan uraa, joka kuitenkin hyvin nopeasti osoittautui huonoksi ratkaisuksi johtuen juoksusarjan rahoitusongelmista. Hän siirtyikin kotipaikkakuntansa Rotherhamin urheilukeskuksen palvelukseen, jossa hän toimi kaikkiaan 23 vuotta, joista viisi viimeistä vuotta urheilukeskuksen päällikkönä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Track and Field Statistics - Alan Simpson brinkster.net. Viitattu 4.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Alan Simpson TOPS rankings. Viitattu 4.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Alan Simpson Olympedia. Viitattu 16.4.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Rotherham Harriers - Alan Simpson Rotherham Harriers. Viitattu 4.10.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Athletes & Results - Alan Simpson Commonwealth Sport. Viitattu 4.10.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Profile: Alan Simpson SR/Olympic Sports. Viitattu 4.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Alan Simpson SR/Olympic Sports. Viitattu 4.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Hyvä kiri kavensi Englannin voiton 8 pisteeseen - Salosta ei yllätetty enää maililla. Helsingin Sanomat, 30.9.1962, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.10.2020.
- ↑ Jenkkijuoksijat ajattelevat Tokiota - Alan Simpson tuli voittaaksen Salosen. Helsingin Sanomat, 5.7.1963, s. 19. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.10.2020.
- ↑ Hellenin SE ja Salosen taistelujuoksu kohokohtia. Helsingin Sanomat, 23.7.1964, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.10.2020.
- ↑ Englanti juoksi murskaavaan 35-30 johtoon - Alan Simpson sisäratojen ME-vauhdissa 13.58,4. Helsingin Sanomat, 11.4.1965, s. 35. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.10.2020.
- ↑ "Se oli tyhmintä, mitä ajatella" - Alan Simpson luopuu piristysaineilla saavuttamastaan mitalista. Helsingin Sanomat, 1.4.1968, s. 17. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.10.2020.
|
