Alan Brooke

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alan Brooke vuonna 1942 työhuoneessaan.

Alan Francis Brooke, Alanbrooken ensimmäinen varakreivi (23. heinäkuuta 1883 Bagnères-de-Bigorre, Ranska17. kesäkuuta 1963 Hartley Wintney, Hampshire)[1] oli brittiläinen sotamarsalkka, joka toimi Britannian pääesikunnan päällikkönä toisen maailmansodan aikana 1941–1946.

Brooke kävi koulunsa Ranskassa ja suoritti Woolwichin kuninkaallisen sotilasakatemian Englannissa. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän palveli tykistössä ja maailmansotien välisenä aikana pääesikunnassa. Vuosina 1936–1937 hän oli sotaministeriössä sotilaskoulutusosaston johtajana. Toisen maailmansodan alussa Brooke toimi toisen armeijakunnan komentajana Ranskassa. Saksalaisten hyökättyä hän vastasi 26. toukokuuta – 4. kesäkuuta 1940 mantereelta perääntyvien brittijoukkojen suojaamisesta Dunkerquen evakuoinnin yhteydessä. Heinäkuusta 1940 joulukuuhun 1941 Brooke toimi kotijoukkojen komentajana, minkä jälkeen pääministeri Winston Churchill järjesti hänet pääesikunnan päälliköksi. Hän toimi myös liittoutuneiden esikuntapäälliköiden komitean puheenjohtajana ja vaikutti merkittävästi liittoutuneiden strategian sodan aikana. Brooke tunnustettiin myös taitavaksi rintamakomentajaksi, vaikkakaan hänelle ei enää annettu merkittäviä komentajantehtäviä sodan aikana.[1]

Brookesta tehtiin vuonna 1945 paroni Alanbrooke of Brookeborough ja seuraavana vuonna varakreivi Alanbrooke of Brookeborough. Sodan jälkeen Brooke herätti huomiota julkaisemalla otteita sota-aikaisista päiväkirjoistaan, sillä niissä arvosteltiin amerikkalaisten strategiaa ja varsinkin kenraali Dwight Eisenhowerin toimintaa komentajana. Päiväkirjat julkaistiin kokonaisuudessaan vuonna 2001.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Alan Francis Brooke, 1st Viscount Alanbrooke (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 19.1.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]