Alan Aldridge
.jpg)
Alan Aldridge (8. heinäkuuta 1938 Lontoo – 17. helmikuuta 2017) oli englantilainen graafinen suunnittelija, taiteilija ja kuvittaja, joka toimi muun muassa kirjankustantamo Penguin Booksin art directorina ja suunnitteli The Beatlesin Apple Corpsin logon. Itseoppinut Aldrige oli yksi keskeisiä 1960–1970-lukujen graafisen suunnittelun vaikuttajia, ja hän loi monia aikakauden pop-kulttuurin mieleenpainuvimmista kuvista.[1][2]
Aldrige jätti koulun kesken jo 14-vuotiaana kun sai töitä ahtaajana Lontoon satamasta. Aldrige teki sen jälkeen sekalaisia töitä. Hän oli muun muassa kärrypoikana Stratfordin markkinoilla, nyppi kanoja halal-lihakaupassa ja työskenteli vakuutusvirkailijana. Sitten hänet palkattiin maalaamaan kulisseja Old Vic -teatteriin, jolloin hän huomasi olevansa taiteellisesti lahjakas.[1][2]
Aldrige ei koskaan suorittanut mitään taidealan opintoja[2]. Aldrige sai ensimmäisen työpaikkansa mainostoimistosta 1960-luvun alussa petkuttamalla, sillä hän esitteli tyttöystävänsä portfolion omanaan. Vapaa-ajallaan hän piirsi muotokuvia Lontoon Sohon pubeissa. Vähitellen uutiset hänen kyvyistään levisivät, ja Penguin Booksin taiteellinen johtaja Germano Facetti otti hänet yritykseen harjoittelijaksi. Aldridge eteni pian kirjankansien freelance-suunnittelijaksi. Hänelle tarjottiin myös töitä The Sunday Times Magazine -lehden kuvittajana.[1][2]
Sunday Timesilla oli Ison-Britannian ensimmäinen väriliite, joka tarjosi graafiseen suunnitteluun uusia houkuttelevia mahdollisuuksia. Aldrigen tunnetuin työ lehden väriliitteessä oli lokakuun 1965 kansikuva, jota varten hän maalasi kokonaisen Morris Minin 24-tunnin intensiivisessä maalaussessiossa. Ministä otettu kuva sai otsikokseen ”Automania”.[1] vuonna 1965 Penguin Booksin päätoimittaja Tony Godwin tarjosi Aldridgelle vakituista art directorin paikkaa yhtiössä. Aldridge tarttui tarjoukseen ja päätti luoda Penguinin kirjoille radikaalin ja vapaamielisen uuden ilmeen. Seuraavien kahden vuoden ajan Aldrige työskenteli Penguinin julkaisemien science fiction -kirjojen kansikuvien parissa. Kannet heijastelevat vahvasti tuon ajan tunnelmia ja tyyliä.[1][2]
Aldridgen suunnittelema juliste Andy Warholin elokuvaan Chelsea Girls herätti vuonna 1966 pahennusta, sillä siinä oli kuva alastomasta 16-vuotiaasta naismallista, Clare Shenstonesta, jota ympäröivät vihjailevat kuvituskuvat. Aldrige oli vähällä joutua pidätetyksi syytettynä pornografian levityksestä.[1][3]
Vuonna 1968 Aldridge perusti oman yrityksensä nimeltään INK. Aldridge oli tehnyt Nova-lehteen joitakin piirroksia Revolver-albumin arvostelun kuvitukseksi. John Lennon näki kuvat ja piti niistä. Aldridge ystävystyi The Beatlesin kanssa, ja yhtyeestä tuli INKin ensimmäinen asiakas. Aldridge kuvitti yhtyeen sanoituksia, suunnitteli levyjen kansikuvia, Lucy in the Sky With Diamonds -tapetin sekä Apple Corpsin logon. Hän suunnitteli lisäksi julisteita The Rolling Stonesille sekä teki Creamin albumin Goodbye Cream kansitaiteen ja The Whon A Quick One –albumin kannen.[1][2][3]
Vuonna 1970 Aldridge suunnitteli Iso-Britannian työväenpuolueen vaalikampanjaa varten räväkän julisteen, jossa konservatiivipuolueen kärkihahmot esitettiin muovailuvahasta tehtyinä ilkeinä vanhuksina. Konservatiivit pitivät julistetta vastenmielisenä lokakampanjana. Aldridge työskenteli 1970-luvun puolivälissä Los Angelesissa puolentoista vuoden ajan Elton Johnin Captain Fantastic and the Brown Dirt Cowboy -albumiin liittyvän elokuvaprojektin parissa, joka jäi kuitenkin kesken. Aldridge muutti vuonna 1980 pysyvästi Los Angelesiin, ja toimi muun muassa elokuvakäsikirjoitusten script doctorina sekä luovana avustajana House of Blues -ravintolaketjulle ja Hard Rock Cafelle. Hän suunnitteli myös Hard Rock Cafen logon.[1][3]
Vuonna 2008 Aldridgen tuotantoa esiteltiin laajassa retrospektiivisessä The Man With Kaleidoscope Eyes -näyttelyssä Lontoon Design Museumissa. Hänestä julkaistiin samana vuonna myös samanniminen omaelämäkerta.[1][2]
Aldrigen tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aldrigen vapaa ja leikkisä psykedeelinen tyyli johtui siitä, ettei hänellä ollut graafikon tai taiteilijan ammattikoulutusta. Kun Aldrige aloitti Penguinilla, suurin osa siihenastisista kirjojen kuvittajista oli opiskellut Taideakatemiassa. Aldrige sen sijaan työskenteli impulsiivisesti ja piirsi mitä milloinkin mieleen juolahti.[3]
Aldrige koki kuitenkin, että näyttävät temput eivät toimisi ikuisesti, ja hän tunsi olevansa epävarma työssään Penguinilla ja The Sunday Timesissa ilman taidekoulutusta. Hän ei kuitenkaan pyrkinyt taidekouluun, vaan lainasi kirjastosta taidekirjoja ja tutki niitä huolellisesti. Vähitellen hänen taitonsa kehittyivät. Hänen tärkeimpiä esikuviaan olivat Pablo Picasson, Ben Shahnin, Robert Rauschenbergin, John Tennielin, M.C. Escherin ja René Magritten työt. Myös sarjakuvat vaikuttivat Aldrigen tyyliin.[3]
Aldrigen töiden tyypillisiä piirteitä olivat soljuva sarjakuvamainen tyyli ja retussiruiskulla aikaansaatu pehmeä jälki. Hänen kuvansa edustivat 1960-1970-luvulla yleistä psykedeelistä tyyliä. Aldrige tunnetaan erityisesti Beatlesin laulujen kuvituksista sekä antropomorfisia hyönteisiä esittävistä kuvituksistaan, jotka hän teki vuonna 1973 julkaistuun kuvakirjaan The Butterfly Ball and the Grasshopper Feast.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Adam Sweeting: Alan Aldridge obituary The Guardian. Viitattu 28.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Alan Aldridge - Biography, Designs and Facts Famous Graphic Designers. Viitattu 28.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Alan Aldridge Lambiek Comiclopedia. Viitattu 28.11.2021. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
